Voiko ylipaino olla myönteinen asia?

Tutkimuksissa on todettu, että lihavuus lisää monien sairauksien kuten diabeteksen, kohonneen verenpaineen, sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tämä on edelleenkin totta, eikä sitä kukaan kielläkään.  Mutta harva tulee ajatelleeksi, että lihavuudesta voisi olla jotain hyötyä, ainakaan terveyden näkökulmasta.

Laihuuskaan ei ole aina hyväksi

Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että eräiden kroonisten sairauksien yhteydessä ylipainosta on jopa etua. Yksi näistä sairauksista on munuaisten vajaatoiminta. Kun munuaiset eivät enää selviä tehtävästään, ihminen joutuu dialyysihoitoon. Suurin yksittäinen syy dialyysiin on diabeteksen liitännäissairaudet. Tutkimuksissa on huomattu, että dialyysistä selviää paremmin lihava. Laihat, joiden BMI oli alle 20, selvisivät huonoiten.

Lihavuus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta jo sairastuneiden joukossa ylipainoiset näyttävät selviytyvän laihoja paremmin.  Tässäkin riskikäyrä oli U-muotoinen, heikoimmin selvisivät kaikkein laihimmat ja toisaalta sairaalloisesti lihavat. Parhaiten sydänsairauden kanssa näyttävät selviytyvän henkilöt, joilla on BMI 20–-29.

Ikääntymisen myötä on selvästi hyötyä, että painoa on hiukan enemmän ja taas kaikkein laihimmat näyttävät pärjäävän huonoiten. Tähän vaikuttaa varmasti ainakin se, että ylipainoisilla on parempi alaraajojen lihaskunto ja sillä taas on vaikutusta toimintakykyyn ja esimerkiksi tasapainoon. Sekin tiedetään, että ylipainoisilla on usein vahvemmat luut ja näin osteoporoosin ja sitä kautta vaikka lonkkamurtumien riski on pienempi.

Lähes kaikissa tutkimuksissa, kaikkein laihimmat selviytyivät heikoimmin. Minusta tämä on jonkinlainen paradoksi, useimmathan tavoittelevat juuri tätä hyvin hoikkaa ulkomuotoa, joka ei terveyden kannalta ole hyvä asia. Liian usein arvioimme terveyttä ulkomuodon ja painon perusteella, vaikka silloin voidaan mennä pahasti metsään.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Mutta ennen kuin lähdette soittamaan pitsataksia tai hyppäätte autoon ja kurvaatte lähimpään hampurilaispaikkaan, pohditaanko hiukan mistä tässä on kyse?

Viisaat asiantuntijat ja tutkijat eivät ole löytäneet syytä tähän paradoksiin, ja sitä vastaan on myös kritisoitu vahvasti. Tutkimukset, joita on käytetty lihavuuden paradoksin todentamiseen, eivät ole olleet asiantuntijoiden mielestä riittäviä. Tutkimuksia pitäisi tehdä enemmän ja laajemmin, sekä ottaa huomioon mm. missä vaiheessa sairautta ihmiset ovat (ovatko laihemmat laihtuneet sairauden myötä ja lihavat ovat vasta alkuvaiheessa sairautta) ja diagnostiset kriteerit. Tutkimuksiin tulee ottaa mukaan myös kaikkein lihavimmat. On myös esitetty, että BMI:n sijaan tulisi käyttää vyötärönympärysmittaa lihavuuden asteen mittaamiseen.

Voitaisiinko tästä kuitenkin oppia jotain?

Minusta tämä lihavuuden paradoksi antaa taas aihetta miettiä painon sijaan hyvinvointia kokonaisuutena. Mikä meille tekee hyvää ja miten elämäntavoilla voisi edistää terveyttä? Arvioimme edelleen liian usein terveyttä painon perusteella, mutta voisimmeko jo ryhtyä miettimään kokonaisuutta? Ehkä voisimme syyllistyä vähemmän pienestä ylipainosta ja keskittyä enemmän terveellisiin elämäntapoihin. Tässä muutamia asioita, joita voi miettiä. Ja jatka ihmeessä listaa, tämä on vasta alkua.

  • Syötkö kasviksia päivittäin?
  • Maistuvatko hedelmät?
  • Juotko alkoholia kohtuudella?
  • Vältätkö arjessa sokeria?
  • Nukutko riittävästi?
  • Liikutko päivittäin 30-–60 min, välillä jopa hengästyen?
  • Ethän tupakoi?
  • Pyritkö hallitsemaan stressiä?
  • Onko ympärilläsi sinulle tärkeitä ihmisiä?
  • Teetkö päivittäin asioita, joista tulet hyvälle mielelle?

Vaikka emme ajattelisi ensisijaisesti painoa, saattaa oma hyvän olon paino löytyä vahingossa. Siinä painossa on hyvä olla ja jaksaa tehdä niitä asioita joita haluat.

”Kuka teistä uskoo, että lihavuuden paradoksi on totta?”kysyi luennoitsija esityksensä päätteeksi lihavuuskongressissa. Kukaan kuulijoista ei uskaltanut nostaa kättä. En minäkään, mutta kyllä asia varmasti jäi monen muunkin asiantuntijan päähän pyörimään. Voisiko siinä olla jotain perää?

Lähteet:

http://health.howstuffworks.com/human-body/bodily-feats/obesity-paradox.htm

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20970043/

Anette Palssa

Anette Palssa, laillistettu ravitsemusterapeutti

Anette Palssa on laillistettu ravitsemusterapeutti ja monille suomalaisille mediasta tuttu kasvo. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja ravitsemuksesta ja toiminut asiantuntijana erilaisissa tehtävissä. Anette toimi Keventäjien ravitsemusasiantuntijana vuosina 2006-2015

  • Alkoholi - juhlakauden salakavala lihottaja

    Alkoholi kerryttää kiloja usein salakavalasti ja vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Keventäjän kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja tiedostaa juomien sisältämät energiamäärät. Monen vapaa-aikaan ja juhlaan kuuluu alkoholi. Niin uuttavuotta, vappua kuin uutta työpaikkaa juhlistetaan usein lasillisella kuohuvaa....
  • Terveellinen ruokavalio on vastustuskyvyn perusta – näin syömällä taistelet flunssaa vastaan

    Tavallisen flunssan lisäksi myös influenssat kaatavat tällä hetkellä porukkaa petiin. Ravitsemusterapeutti Anette Palssan vinkeillä voit välttää sairastumisen. Käsien pesu lienee se yleisin ja helpoin keino, mutta useimmat miettivät myös, millaisella ruokavaliolla voisi vastustaa taudin aiheuttajaa....
  • Rasvaa vähän, mutta laadukkaasti

    Rasva puhuttaa paljon ja monet meistä tietävätkin jo, millaista rasvaa elimistö tarvitsee ja millainen rasva on terveellistä. Aika usein kuitenkin levite jätetään pois leivän päältä, kun halutaan keventää ruokavaliota. Tarvitsemme rasvaa energiantuotantoon, rasvaliukoisten vitamiinien turvaamiseksi...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest