Epätasainen ja voimakas tärinä työssä koetaan haitallisena ja koko kehoa rasittavana. Tärinätyöstä, kuten rakennus- tai kuljetustehtävistä tehdyissä kuormitusmittauksissa on todettu hengitystiheyden ja verenpaineen nousua sekä hermo- ja lihastoiminnan lisääntymistä. Kuntoiluvälineiden valmistajat markkinoivat tasaista ja keholle sopivaa värinää aiheuttavia laitteita tehokkaiksi aineenvaihdunnan sekä lihasvoiman lisääjinä, lihasten rentouttajina ja lihaskivun vähentäjinä. Laitteiden valmistajien sivuilla kerrotaan myös tutkimuksista, joissa 30 minuutin säännöllinen harjoittelu laadukkailla värinälaitteilla on kaventanut vyötärönympärystä jopa hieman tehokkaammin kuin 60 minuutin yhtä säännöllinen perinteinen kuntosaliharjoittelu.
Tärinää kuntokeskuksessa
Värinälaitteissa kehon asentoa ja tasapainoa ylläpitävät lihakset aktivoituvat enemmän kuin levossa tai värisemättömällä alustalla. Vaikutuksia luvataan myös luustolle ja värinäharjoittelua käytetäänkin muun muassa osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. Osassa laitteissa ei tehdä liikkeitä, ja silloinhan lihasten tuottama liike puuttuu, eikä teho ole sama kuin aktiivisesti liikkuessa. Värinälaitteista on erityisesti hyötyä kuntoutuksessa, silloin kun liike ei vielä ole mahdollista, mutta värinä aktivoi hermo- ja lihaskudosta sekä lisää verenkiertoa kuntoutettavassa raajassa. Tutkimustietoutta löytyy myös värinälaitteiden käytön hyödyistä ikääntyvien kuntoutuksessa.
Osassa laitteista voi tehdä liikettä värisevällä alustalla, ja tällöinhän liike vaikeutuu ja tehostuu. Laitteissa neuvotaan kyykkäämään, tasapainoilemaan, vääntämään vatsalihaksia tai punnertamaan. Tällaista värinäharjoittelua mainostetaankin tehokkaampana kuin tavallista kuntosaliharjoittelua ja harjoitus onkin usein lyhyempi eli noin 20- 30 minuuttia. Tasapainon ja syvien vartalolihasten aktivaatiotaso lisääkin vaikkapa kyykkäämisessä vaikeustasoa ja sitä kautta tehoa.
Rentoa oloa
Tasainen värinä rentouttaa lihaksia ja nopeuttaa palautumista kovien harjoitusten jälkeen. Treenin jälkeen voi siis hetkeksi mennä hölskyttämään värinälaitteeseen, jossa voi seistä leppoisasti ja samalla rauhoittua. Tai värinälaitteessa voi venytellä lonkankoukistajia tai hierotuttaa pohkeita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rankan treenin jälkeen hermoston aktivaatiotaso on rasittanut elimistöä, eikä tasapainokyky ole enää väsyneenä parhaimmillaan. Kyykkääminen tai punnertaminen värinälaitteissa kannattaa tehdä siis treenin alussa, ei lopussa.
Kuntokeskuksista löytyy myös ohjattuja tunteja mm. Power Plate- värinälaitteissa. Tällaiselta tunnilta tai ohjaajan opastuksella kannattaakin aloittaa värisyttävä harjoittelu.
Tärinälaitteita maltillisesti tai ei ollenkaan
- jos altistut jo työssä tärinälle
- jos olet raskaana
- sinulla on sydämen tahdistin
- sinulla on kroonisia tulehdustiloja nivelissä, selkärankasairauksia tai välilevytyrä-, tai issiasoireita
- tunnet epämiellyttävää tunnetta tai kipua selässä tai hartiaseudussa
- ethän purista laitteiden kahvoista- varsinkaan jos sinulla on niska-hartia-, kyynärpää-, tai rannevaivoja
- ei yli 10 min. kerralla jokapäiväisessä käytössä
Tärinälaitteista tehoa
- noudata laitteiden ohjeita, osallistu alussa opastukseen tai ohjatulle tunnille
- 1-2 kertaa viikossa 20- 30 minuutin harjoitus oman kunnon mukaisella vaikeustasolla
- kokeile ja kuulostele sopivaa värinätasoa sekä liikevariaatioita
- kuntoutusvaiheessa esim. polvileikkauksen jälkeen lääkärin/fysioterapeutin ohjeiden mukaan
- kohentaa tasapainokykyä sekä jalkojen ja reisien lihasten kestävyyttä
- Tehokas syvien, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyysharjoitus
- lisää vaikeusastetta ohjeiden mukaisille lihasliikkeille
- seisominen värinälaitteessa rentouttaa reisiä, pakaroita ja alaselkää
- palauttavaksi harjoitteluksi seisomatyön tai eri lajien harjoitusten jälkeen
Tärinä työssä haitallista
Tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä, joka kohdistuu ihmisen koko kehoon tai vain käsiin. Tärinän voimakkuus ilmoitetaan kiihtyvyytenä tai desibeleinä. Monilla aloilla on töitä, jotka vaativat säännöllistä ja toistuvaa tärisevien työkalujen käyttöä, tärisevien materiaalien käsittelyä tai tärisevän koneen ohjaamista/kyydissä olemista. Valtioneuvoston asetus (48/2005), joka perustuu EU:n tärinädirektiiviin, velvoittaa työnantajia järjestämään tärinälle altistuville työntekijöille säännöllisiä terveystarkastuksia. Työsuojeluohjeissa ja – toimissa arvioidaan tärinälle altistumisen määrää ja voimakkuutta, sillä päivittäinen tärinäaltistus työtehtävissä lisää riskiä työperäisiin terveysriskeihin.
Työterveyslaitos ohjeistaa vaikkapa talonrakentajia, metsä-, tai kaivostöissä työskenteleviä tärisevien työkalujen päivittäisen käytön arviointiin. Terveyshaitat ovat jo keskikertaisia, jos tärinälle altistuu päivittäin 15 minuutista tuntiin ja myös tärinätasoa arvioidaan. Kova tärinä altistaa muun muassa sormien ja käsien pistelylle sekä puutumiselle, sormenpäiden tuntoaistin heikentymiselle, käsien voiman heikentymiselle sekä niska-hartiakivuille.
Koko kehoon kohdistuvalla tärinällä on suoria mekaanisia ja epäsuoria hermostovälitteisiä vaikutuksia elimistöön. Kun ihminen seisoo epätasaisesti heiluvalla ja tärisevällä pinnalla, tärinä haittaa raajojen lihasten yhteistoimintaa ja tasapainon ylläpito häiriintyy. Tasapainon säilyttämiseksi tasapainoaisti ja hermo- lihasjärjestelmä aktivoituu. Tärinä aiheuttaa myös hengityksen tihenemistä, verenpaineen nousua ja sisäerityshormonien erityksen lisääntymistä. Työkoneen heilunta ja tärinä jokapäiväisessä altistuksessa on haitallista selälle, koska alustasta tulevat tärähtelyt kohdistuvat epäsymmetrisesti selkärangan alueeseen ja välilevyyn.
Jos altistut tärinälle työssä
- pidä yllä hyvää lihaskuntoa, joka tukee niveliä ja rankaa
- pidä taukoja tärinätyössä vähintään tunnin välein
- jaksottele tärinää aiheuttavaa työtä päivän mittaan
- tee elpymisliikuntaa; liikuttele käsiä ja jalkoja sekä pyöristä selkää
- huolehdi suojainten, turvakenkien ja muiden turvatekijöiden käytöstä
- juo vettä ja pidä säännöllinen ateriarytmi
- rentoudu ja venyttele päivittäin
