Myytti 1: Korkeasykkeinen liikunta ei polta rasvaa
Usein kuulee puhuttavan ”rasvanpolttosykkeestä” tai rasvapolttoalueella liikkumisesta. Sillä tarkoitettiin vielä kymmenen vuotta sitten leppoisalla sykkeellä tehtyjä ja suhteellisen pitkiä harjoituksia. Puhuttiin, että neljänkymmenen minuutin kuluttua liikkumisen aloittamisesta rasvapoltto alkaa.
Kehon polttoaineena toimivat liikkuessa hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Niiden käyttö ja suhde energianlähteenä vaihtelee kyllä, mutta tärkeämpää on kuitenkin miettiä kokonaisuutta.
On totta, että tietyllä tasolla liikuttaessa rasvan polton suhteellinen osuus kuluvasta energiasta on suurimmillaan, mutta kovempaakaan rasitusta ei tarvitse pelätä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa rasvaa palaa liikunnan aikana, toisessa liikunnan jälkeen. Hyvin rauhallinen käyskentely ei kuluta paljon rasvaa, mutta sillä voi olla vaikutusta vireyteen ja toimintakykyynkin. Liikunta siis polttaa rasvaa ensiaskelista alkaen eikä liikunnan teho sinällään vaikuta rasvan palamiseen.
Painonhallinnan kannalta ratkaiseva tekijä on kokonaisenergiankulutus eikä liikunnan teho. Viime kädessä kulutuksen ja energiansaannin tasapaino ratkaisee. Syömällä yhden suklaapatukan saa noin 500 kaloria ja 80-kiloisen henkilön pitää kävellä reippaasti pitkälti yli tunnin ennen kuin suklaapatukan kalorit on kulutettu. Liikkumalla laihtuminen on siis kärsivällisyyttä vaativaa, joten laihduttajan kannattaa siis miettiä sekä ravintoa että liikkumista.
Myytti 2: Rasvanpolttolenkit tyhjällä vatsalla
Toinen myytti kehottaa lähtemään aamulla rasvapolttolenkille ennen aamupalan syöntiä. Aamuliikunnan on ajateltu polttavan rasvaa erityisen tehokkaasti, sillä yöpaaston jälkeen elimistön hiilihydraattivarastot ovat tyhjät.
Yön aikana elimistön energiavarastot on kuitenkin käytetty kehon huoltamiseen, joten tyhjällä vatsalla liikkuminen ei ainakaan ole tehokasta tai kunnon kohennuksen kannalta järkevää. Jos hiilihydraatteja ei ole saatavilla, liikkuminen on takkuista ja elimistöä kuormittavaa.
Rasva- aineenvaihdunta toimisi paremmin käsi kädessä hiilihydraattien kanssa, joten sanotaankin usein, että ”rasva palaa hiilihydraattiliekillä”. Pieni välipala ennen aamulenkkiä, vaikkapa lasi tuoremehua, on siis paikallaan.
Myytti 3: Paikallinen rasvanpoltto
Kolmas myytti on paikallinen rasvanpoltto. Voiko vatsalihaksia rutistamalla saada läskin vatsanseudulta sulamaan? Vatsalihakset saa kyllä kuntoon ja kiinteämmäksi, mutta lihaksen ja ihon välissä olevan rasvakudoksen sulatukseen vaikuttaa edelleenkin vuorokauden energiantasapaino enemmän kuin paikallinen lihasaktiivisuus.
Rasva sulaa tasaisesti koko kehosta, kun kulutus on suurempaa kuin energiansaanti, tosin hieman eri suhteessa ruumiinrakenteiden mukaisesti. Toisille rasvaa kertyy helpommin reisiin ja pakaroihin, toisille vatsan seudulle ja toisille tasaisesti joka puolelle kehoa. Mutta rasvaa käytetään energiana sieltä, missä sitä on.
Myytti 4: Rasva alkaa palaa vasta tietyn ajan jälkeen
Usein saattaa kuulla väitteen, että rasva alkaa palaa vasta, kun on liikkunut puoli tuntia. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä elimistö käyttää rasvaa energianlähteenä jatkuvasti. Pidempikestoinen suoritus polttaa kokonaisuudessaan rasvaa aina enemmän, mutta lepotilassakin rasvan osuus energiankulutuksesta on 60 prosenttia.
Myytti 5: Lihaskuntoharjoittelu ei sovi laihduttajalle
Lihasmassaa lisäämällä energiantarve kasvaa ja sopivaa painoa on helpompi ylläpitää. Kasvava lihasmassa kuluttaa enemmän energiaa ja pelkästään lepoenergiankulutus pitkällä aikavälillä nousee. Lisäksi kestovoimatyyppinen kiertoharjoittelu painoilla kuluttaa jo harjoituksen aikana tehokkaasti kaloreita. Painoharjoittelu on siis hyvä yhdistää aerobiseen rasvanpolttoliikuntaan.
