Liikunnan lisäys tai monipuolistuminen voi monien myönteisten terveysvaikutusten lisäksi aiheuttaa vähemmän mukavia vaivoja. Tavallisimpia liikkujan rasitusvammoja ovat penikkatauti sekä erityyppiset jänne- ja jännetuppitulehdukset. Poikkeava rasitus voi aiheuttaa jopa luuston murtumia.
Riski kasvaa, jos liikunta on kovin yksipuolista tai jos liikuntamuodot rasittavat pitkälti samoja lihaksia. Rasitusvammoja voivat tulla myös virheellisen tekniikan, huonojen varusteiden, kovan liikunta-alustan tai kylmien olosuhteiden takia.
Penikkatautia lihasten nopeasta kasvusta
Lihas alkaa kasvaa, kun sitä rasitetaan aikaisemmasta poikkeavalla tavalla ja entistä suuremmalla painolastilla. Liian nopea lihasten kasvu aiheuttaa kuitenkin ongelmia.
Penikkataudissa on kyse juuri siitä, että lihas kasvaa liian nopeasti eikä lihaksen pinnalla oleva peitinkalvo eli fascia antaa myöden samassa tahdissa. Tämä johtaa lihaksen sisäisen paineen nousemiseen ja siten huonompaan verenkiertoon, mikä puolestaan heikentää aineenvaihduntaa. Näiden seurauksena lihakseen kertyy kuona-aineita, jotka edelleen lisäävät lihaksen sisäistä painetta.
Penikkatauti on eräänlainen lihaksen nopean kasvun aiheuttama noidankehä, joka aiheuttaa lihakseen kipua rasituksessa ja usein sen jälkeenkin. Vaiva kiusaa tyypillisesti sääriä, mutta sitä voi esiintyä myös esimerkiksi käsivarsien lihaksissa.
Penikkatautia aiheuttavat tavallisesti juoksu, hölkkä ja kävely. Erityisessä vaarassa saada penikkatauti on sellainen, joka lisää harrastustaan merkittävästi tai aloittaa esimerkiksi juoksun uudestaan tauon jälkeen.
Tulehdukset voivat johtaa leikkaukseen
Minkä tahansa lihaksen toistuva rasitus tai vähäisempikin virheellinen rasitus voi aiheuttaa jänne- tai jännetuppivaivoja. Tavallisimpia jännetulehduksia ovat tenniskyynärpää, hyppääjän polvi ja akillesjänteen tulehdus. Jännetuppitulehdukset puolestaan vaivaavat kättä ja rannetta sekä nilkan ja jalkaterän alueita.
Jännetuppitulehduksissa ja joskus myös jännetulehduksissa jänteet narisevat, kun niitä liikuttelee. Liike aiheuttaa myös kipua. Tulehtunut alue on turvonnut ja usein myös lämmin.
Samalla tavalla voivat ärtyä jänteiden ”pehmusteina” toimivat limapussit. Tulehtuneita limapusseja voi esiintyä muun muassa olkapäässä, lonkassa, polvessa ja kantapäässä. Joskus limapussit tulehtuvat samanaikaisesti jänteen tai jännetupen kanssa.
Tulehdusten ensioireisiin auttaa lepo, rasituksen välttäminen ja kylmähoito. Jos vaiva pitkittyy, lääkäri usein määrää lisäksi tulehduskipulääkettä – joskus jopa rauhoittavaa ruisketta puudutusaineen kera – ja mahdollisesti myös tuen.
Nämä tulehdukset kannattaa hoitaa heti ensioireiden ilmaantuessa, sillä pitkään jatkuessaan ne muuttuvat usein kroonisiksi ja aiheuttavat erilaisia arpikudoksia, joita saatetaan joutua poistamaan jopa kirurgisesti. Koskaan ei siis ole ylireagointia lähteä näyttämään sitkeää tulehdusta lääkärille: parempi selättää vaiva tehokkaalla hoidolla kuin kärsiä siitä pitkään ja ajautua lopulta leikkaukseen.
Rasitusmurtumaa on vaikea havaita
Lihasten ja jänteiden lisäksi koetukselle voi joutua luusto. Liikkujan riesaksi iskee tavallisimmin rasitusmurtuma eli marssimurtuma. Sananmukaisesti marssimurtuma tulee yleensä jalkaterään, sääreen tai reiteen. Vaivassa on kyse luun pinnalla olevaan luukalvoon syntyneestä luun rasitusreaktiosta, joka oireilee kipuna rasituksen aikana.
Kuten lihaksenkin rasitusvammoissa, vaivan aiheuttaa yleensä toistuva samaa luualuetta kuormittava rasitus tai rasituksen määrän nopea lisääminen. Rasitusmurtuman voi aiheuttaa myös esimerkiksi jalkaterän asennon muuttuminen jalkineiden vaihtamisen seurauksena tai alustan muuttuminen joko kovemmaksi tai kaltevammaksi.
Rasitusmurtumaa on vaikeaa diagnosoida, sillä se näkyy röntgenkuvissa usein vasta useamman viikon jälkeen oireiden alkamisesta. Kipualue näkyy kuvassa eräänlaisena arpikudoksena, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Lääkärit joutuvatkin usein tekemään diagnoosin oireiden sekä potilaan ilmoittaman liikuntatottumusten muutoksen mukaan. Hoito itsessään on yksinkertainen: vaivaan auttaa lepo ja rasituksen välttäminen. Rasitusmurtumaa täytyy kuitenkin hoitaa varsin pitkään, usein vähintään kuusi viikkoa. Varmistus diagnoosistakin saadaan useimmiten vasta useamman viikon ”pakkolevon” jälkeen.
Ennaltaehkäisy paras lääke
Tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammoja voitaisiin yleensä ennaltaehkäistä, jos elimistöä kuormitettaisiin monipuolisesti. Myös oikeanlainen liikkumistekniikka, hyvät urheiluvälineet sekä liian koettelevien olosuhteiden välttäminen ehkäisevät rasitusvammoja.
Mikä tahansa liike lukuisina toistoina voi aiheuttaa rasitusvamman. Tämän takia esimerkiksi uuden liikuntamuodon aloittaminen tulisi tehdä porrastaen – määrää siis pitäisi nostaa hiljalleen. Mitä vaativammasta liikuntasuorituksesta on kyse, sitä enemmän tulisi varmistua oikeasta tekniikasta ja sopivista välineistä. Esimerkiksi alkava tennisharrastus voi huonolla tekniikalla ja väärällä mailalla aiheuttaa ongelmia jo muutamien harjoituskertojen jälkeen.
Toisaalta hyvällä tekniikalla ja sopivilla varusteilla elimistö saa rasitusta huomattavasti enemmän ja turvallisemmin. Hyvien ja sopivien jalkineiden valinta onkin suuressa roolissa alaraajojen vaivojen ennaltaehkäisyssä.
Monesti jänteiden ja lihasten tulehdusten taustalta löytyy myös vähäinen lihashuolto, eli lihakset ovat jääneet venyttämättä ja huoltamatta rasituksen jälkeen. Venyttelyn laiminlyönti lyhentää lihaksen lepopituutta ja kiristää jännettä, mikä helposti johtaa jänne- tai lihastulehduksiin.
Jos siis aloittelet uutta liikuntaharrastusta tai suunnittelet liikunnan määrän lisäämistä, muista seuraavat periaatteet:
- Tee monipuolinen harjoitusohjelma, älä tyydy vain yhteen liikuntamuotoon
- Lisää liikunnan määrää portaittain, äläkä ahnehdi alussa
- Pyri valitsemaan hyvät, sinulle sopivat välineet
- Vältä vaativia olosuhteita, kuten kovaa alustaa ja kylmää keliä
- Muista panostaa venyttelyyn aja muuhun lihashuoltoon
- Jos saat ensioireita rasitusvammoista, vähennä liikunnan määrää, venyttele ja käytä kylmähoitoa. Jos vaiva pitkittyy, hakeudu lääkäriin.
Tommi Vasankari, lääketieteen tohtori, UKK-instituutin johtaja
Tommi Vasankari on kokenut liikuntafysiologiaan erikoistunut lääkäri, joka on pitkään toiminut suomalaisen liikunnan hyväksi sekä huippu-urheilun että kansanterveyden parissa. Tutkimustyössään Tommi on keskittynyt liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutusten selvittämiseen sekä uusien sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
Vuorotyö hankaloittaa laihduttamista
Tuhannet suomalaiset työskentelevät vuorotyössä. Epäsäännölliset työajat merkitsevät epäsäännöllisistä työn ja levon rytmittämistä, yötyöläisillä myös epäsäännöllistä unirytmiä. Lisäksi vuorotyöläisillä ruokarytmi vaihtelee herkästi. Epäsäännölliseen ruokarytmiin ei sinällään liity mitään merkittäviä terveydellisiä ongelmia, mutta jatkuva epäsäännöllisyys työn ja...
Jojolaihdutus, terveysriski?
Painon pudotuksella on kiistatta runsaasti hyviä vaikutuksia terveydellemme, mutta vastaavasti myös painon nousulla on terveyden kannalta huonoja vaikutuksia. Painon vaihtelu ylös alas – jojoilu – on osalle meistä ominaista. Usein se voidaan selittää elimistön nesteiden...
Uniapnea johtuu ylipainosta
Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaista hengityskatkoja, jotka tekevät yöunesta rauhattoman ja usein myös äänekkään. Uniapneaan liittyy monesti kuorsaaminen. Hengityskatkot unen aikana ovat vaarallisia, sillä niiden aikana keho saa niukemmin käyttöönsä elintärkeää happea. Uniapnea ei ole harvinainen...
