Näin persoonallisuutesi vaikuttaa treeni-intoon

Persoonallisuuden Big Five -malli apuna itsensä ymmärtämiselle liikkujana

Niin kutsuttu Big Five -malli on viisiosainen, tieteellisesti hyväksytty malli ihmisen persoonallisuuden kuvaamiseen. Mallin mukaan ihmisillä painottuu vaihtelevassa määrin viisi persoonallisuuden piirrettä. Ne esiintyvät eri yksilöillä eri tavoin ja eri vahvuisina taipumuksina.  Toiset ovat ominaisuuden suhteen skaalan matalassa päässä, toiset korkealla ja jotkut jossain siinä välissä.

Tutkijat selvittivät muutama vuosi sitten yli 125 000 henkilöä sisältävässä tutkimusyhteenvedossa, miten eri piirteet vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen ja toisaalta esimerkiksi passiivisiin tapoihin, kuten television katselun määrään. Ennen tähän syventymistä on hyödyllistä tietää, millaisia piirteitä ja ominaisuuksia Big Five -malli sisältää.

Seuraavia ominaisuuksia tarkastelemalla löydät varmasti itsesi jatkumolta jostain kohtaa näiden viiden ominaisuuden suhteen. Jos haluat selvittää persoonallisuuden piirteitäsi tarkemmin, siihen tarvitaan luotettava testi. Alla olevan esittelyn tarkoitus on ainoastaan kuvata aihetta pinnallisesti, jotta artikkelissa käsitelty persoonallisuuden piirteiden merkitys treenimotivaatiolle on mielekäs lukea.

Avoimuus

Avoimuus persoonallisuuden piirteenä kuvaa taipumusta ja uskallusta kokeilla uusia asioita. Eli miten avoin ihminen on uusille kokemuksille ja niistä nauttimiselle.

Avoin ihminen saattaa myös ottaa enemmän riskejä. Hyvässä ja pahassa. Positiivisessa mielessä ihminen voi olla avoimempi uusille hyvinvointitavoille. Negatiivisessa mielessä tämä voi johtaa esimerkiksi vaarallisten asioiden, kuten huumeiden kokeiluun.

Jos avoimuus on hyvin vähäistä, ihminen haluaa noudattaa pitkälti tuttuja rutiineja lähes kaikessa, mitä hän tekee.

Tunnollisuus

Tunnollinen henkilö pyrkii toimimaan sovitulla tavalla. Hän on myös hyvä työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti tavoitteiden eteen.

Hän suhtautuu vakavasti velvollisuuksiinsa ja toisaalta hetken mielijohteesta tehdyt asiat eivät yleensä yhdisty tunnolliseen ihmiseen. Ääriominaisuutena tunnollisuus voi vaikuttaa pakkomielteisyydeltä ja perfektionismilta.

Ekstroversio

Ekstroversio kuvaa kuinka ulospäin suuntautunut henkilö on. Ekstrovertti viihtyy ihmisjoukossa ja saa energiaa tilanteista, joissa hän tutustuu uusiin ihmisiin. Ekstrovertti ”ei osaa olla yksin”, ainakaan se ei ole lähtökohtaisesti miellyttävää.

Vastakohtana introvertti saa voimaa yksinolosta ja esimerkiksi isot juhlat täynnä vieraita ihmisiä saattavat uuvuttaa häntä. Introvertti on usein hiljaisempi ja hän voi vaikuttaa ujolta ja pidättyväiseltä.

Sovinnollisuus

Persoonallisuuden piirteenä sovinnollisuus tarkoittaa pyrkimystä ristiriitojen välttämiseen. Sovinnolliset henkilöt pyrkivät välttämään konflikteja ja hankalia tilanteita. He ovat myös hyviä kontrolloimaan itseään, eivätkä raivostu tai vihastu muille helposti. Joskus sovinnollinen ihminen laittaa toisten tarpeet omien tarpeidensa edelle oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Neuroottisuus

Big Five -mallissa neuroottisuus tarkoittaa taipumusta kielteisiin tunteisiin, kuten syyllisyyteen, ahdistuneisuuteen, pelkoon, turhautuneisuuteen, alakuloon ja vihaan. Jos neuroottisuus on korkea, ihminen kokee tilanteet helpommin uhkaaviksi, vaarallisiksi ja stressaaviksi.

Äkkiä voisi ajatella tämän olevan vain haitallinen piirre. Mutta näin ei ole, sillä riittävä huolehtiminen vaaroista on taannut sen, että ihminen on selvinnyt hengissä ammoisina aikoina. Myös nykymaailmassa tästä piirteestä voi olla hyötyä esimerkiksi liian riskin välttämisenä.

Korkea tunnollisuus ennustaa suurempaa liikunta-aktiivisuutta

Tutkijat havaitsivat, että matalan tunnollisuuspiirteen omaavat ihmiset liikkuvat vähemmän. He kokevat, että heillä on enemmän esteitä liikkumiselle oli sitten kyse ajanpuutteesta, harjoittelupaikkojen puutteesta tai vaikkapa säästä. He myös kuvasivat pystyvyyttään liikuntaan matalammaksi muun muassa erilaisten kipujen, iän, heikon kunnon tai geenien takia.

Mitä tehdä?

Jos koet, että olet hyvin tunnollinen ihminen, olet hyvässä lähtötilanteessa. Mutta jos et, peli ei ole menetetty! Voit käyttää monia liikuntapsykologian keinoja treenimotivaation ja -aktiivisuuden nostamiseen!

Tärkeintä on aluksi itsetuntemus. Esimerkiksi tämän artikkelin avulla voit tulla tietoiseksi siitä, että koet helpommin erilaiset asiat esteiksi liikkumiselle. Hyväksy tämä, älä säti itseäsi. Sen jälkeen ryhdy toimeen!

Pyri aktiivisesti vähentämään koettuja esteitä liikkumiselle. Vaikkapa ajanpuutteen kohdalla aloita aikapäiväkirjasta. Mihin aikasi kuluu oikeasti? Löytyisikö sieltä kuitenkin rako toteuttaa aluksi vaikka 1/3 tai ¼ keventäjien liikunta-ohjeiden treenimäärästä? Laadi sen jälkeen selkeä suunnitelma ja satsaa ns. prosessitavoiteisiin eli siihen, että laadit päivälle tai viikolle tavoitteen ja laitat harjoitusajan kalenteriin. Muista myös valmistautua, vaikkapa pakkaamalla treenikassi etukäteen tai varaamalla lenkkarit eteiseen. Kaikki nämä seikat parantavat mahdollisuuttasi onnistua. Etene askel kerrallaan!

Eräs parhaista keinoista kohentaa omaa pystyvyyden tunnetta on täyttää onnistumispäiväkirjaa, kun olet saanut ensin edellä mainitun suunnitelman kasaan. Suunnitelman tekeminen ja onnistumisten kirjaaminen todennäköisesti lisäävät liikunnan säännöllisyyttä, vaikka et kovin tunnollinen olisikaan luonteeltasi. Samalla koet pystyväsi vaikuttamaan omaan toimintaasi ja liikunnallisuuteesi ja se taas on yhteydessä treenimotivaatioon!

Korkea neuroottisuus ennustaa matalampaa liikunta-aktiivisuutta

Jos tunnistit itsesi alun kuvauksesta ihmiseksi, jolla on taipuvaisuutta neuroottisuuteen, voi se tutkijoiden mukaan asettaa haasteita liikunta-aktiivisuudelle. Taipumus negatiivisiin tunteisiin saattaa johtaa siihen, että liikuntaa harrastetaan sen takia, kun on ”pakko” tai sen väliin jättäminen aiheuttaa suurta syyllisyyttä. Ainoana tai edes erittäin korostuneena motivaation lähteenä pakko ja syyllisyys eivät ole välttämättä parhaita mahdollisia. Samoin kohdallasi saattaa tulla esiin helpommin negatiivissävytteisiä ajatuksia siitä, ”Mitä muut minusta ajattelevat?”, kun liikut tai harjoittelet.

Mitä tehdä?

Jälleen hyväksy ensin se, että nämä tunteet ovat osa omaa, uniikkia ja arvokasta persoonallisuuttasi. Sen jälkeen pyri aktiivisesti vaikuttamaan tilanteeseen. Valmennustyössä itse korostan selkeästi neuroottisuuteen taipuvaisilla asiakkailla joustavuutta, rentoutta ja sitä, että harjoittelusta saataisiin positiivisia kokemuksia. Etsi aktiivisesti miellyttävää lajia, se on tärkeää. Muistuta myös itseäsi, että teet tätä itsellesi ja vertaa kehittymistäsi vain itseesi!

Helpoin ensimmäinen tapa lievittää ”mitä muuta ajattelevat” -ahdistusta on liikkua sellaiseen aikaan tai paikassa, jossa ei ole muita. Valitse esimerkiksi kuntosalitreeneille rauhallisempi ajankohta. Näin totut askel askeleelta siihen, että paikalla on muita harjoittelijoita. Sen jälkeen voit vaikuttaa ajatuksiisi ja tunteisiisi esimerkiksi itsepuhelulla, jossa pyrit ajattelemaan tilanteen mahdollisimman realistisesti: ”Mitä varten ihmiset ovat itse harjoittelemassa? Kytätäkseen toisia? Tuskin!” Muistuta myös itseäsi faktasta, että ihmiset ovat etupäässä kiinnostuneita itsestään ja siitä, miten oma harjoittelu menee, ei toisten tekemisistä!

Avoimuus ja ekstroversio ovat epäsuorasti yhteydessä liikkumiseen

Tutkijat ovat havainneet, että matala avoimuuden ja ekstroversion taso on yhteydessä suurempaan määrään passiivisia toimintoja kuten televisionkatseluun.

Todennäköisesti uusille asioille vähemmän avoimet ihmiset ylipäätään tekevät vähemmän uusia asioita ja pitäytyvät helpommin myös vähemmän liikunnallisissa rutiineissa. Samoin hyvin ekstrovertit, ulospäinsuuntautuneet ihmiset eivät telkkarin ääressä samalla tavalla viihdy.

Mitä tehdä?

Näiden piirteiden kohdalla kaikki lähtee taas tilanteen hyväksymisestä ja sitten siihen hyvällä fiiliksellä vaikuttamisesta. Jos et ole kovin avoin ja rohkea kokeilemaan uusia asioita ja liikuntalajeja, liikunnan hyötyjen pohtiminen voi auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen ja kokeilemaan vähän vieraampiakin asioita. Jos taas olet hyvin avoin, liikuntakokeilut ovat todennäköisesti helpompia. Mutta muista, että olet avoin myös monille passivoiville, uusille asioille. Joten pidä huoli, että pysyt liikuntasuunnitelmassa! Valmennuksessa olen myös huomannut, että yksilölajit ovat usein introverteille mielekkäitä. Niistä saattaa todennäköisesti löytyä sinulle sopivampi vaihtoehto!

Sovinnollisuus ei ole yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen, sukupuolien välillä ei ole eroja

Big Five persoonallisuuspiirteistä sovinnollisuus ei ollut yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Samoin sukupuolten välillä ei havaittu eroja edellä mainituissa seikoissa.

Muista, että useimmat meistä eivät ole täyttä ääripäätä eri piirteissä!

Lukiessasi alun kuvausta persoonallisuuspiirteistä, tunnistit varmasti itsessäsi joitain piirteitä vallitsevana. Mutta varmasti osasit saman tien nimetä myös poikkeuksen, jossa tämä kuvaus ei päde itseesi. Ja näin asia on. Kukaan ei ole täysin ääripäissä kaikissa tai välttämättä missään ominaisuudessa. Silti tutkijat ovat osoittaneet, että persoonallisuuspiirteillä on vaikutusta treeniaktiivisuuteen, joten miksipä et hyvällä mielellä pohtisi aihetta kohdallasi. Se voi tuoda hyviä ahaa-elämyksiä ja pysyvämpää motivaatiota harjoitteluusi!

Hyviä harjoituksia!

Lähteet:

Sutin ym. 2016. The Five-Factor Model of Personality and Physical Inactivity: A Meta-Analysis of 16 Samples. J Res Pers.Aug; 63: 22–28.

Peterson, Jordan P. 2021. Discovering personality with Jordan Peterson, verkkokoulutus.

timo_haikarainen_avatar

Timo haikarainen, liikuntavalmentaja

Timo Haikarainen toimii päätyökseen personal training -valmentajana. Vuosien varrella Timo on tehnyt noin 15 000 personal training- ja kuntosaliohjausta. Liikuntavalmennuksen lisäksi hän toimii erilaisissa asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja tekee media-alan töitä.

  • Pimeä aika on haaste liikuntamotivaatiolle – näin annat tyrmäysiskun kaamokselle!

    Olen ollut liikunta-alalla töissä kohta 20 vuotta. Joka ikinen vuosi olen havainnut saman ilmiön. Päivien lyhetessä toden teolla loka-marraskuun vaihteessa, joutuu ihmisten liikuntamotivaatio koetukselle. Jos sinulle käy näin, et takuulla ole yksin. Tässä parhaat vinkkini...
  • Toivotko liikunnalta parempia tuloksia? Älä tee näin

    Tuntuuko harrastamasi liikunta tehottomalta? Syynä saattavat olla yksinkertaiset ja pienet virheet, jotka vesittävät treeniesi tehoa. Tarkista, ettet tee näitä virheitä liikkuessasi! Aiemmassa artikkelissa käsittelimme yleisiä mokia, joita keventäjille sattuu treenin suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa. Nyt...
  • Treenaajien pahimmat virheet – älä sorru näihin!

    Liikuntaharrastuksen ylläpitäminen onnistuu paremmin, kun osaa välttää muutaman tärkeän sudenkuopan. Keventäjien liikunta-asiantuntija Timo Haikarainen listasi virheet, joihin liikunnan aloittaminen useimmiten tyssää. 1. Ilman suunnitelmaa aloittaminen Jos treeni aloitetaan ilman suunnitelmallisuutta, vastaa se tilannetta, jossa turisti...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest