Keventäjän kannattaa opetella rentoutumista ja stressin helpottamisen taitoja. Stressihormonit pitävät kehon ja mielen hälytystilassa, joka vaikuttaa myös aineenvaihdunnan prosesseihin. Tiukat kierrokset vaikuttavat usein yöuneenkin ja arkiseen syke- ja verenpainetasoon. Palautumis -ja rentoutumistaitojen päivittäminen rauhoittaa kehon ja mielen kokonaisuuden. Rennossa olotilassa on enemmän resursseja miettiä elämäntapojen hiomista ja muutosten tuomat haasteet tuntuvat mahdollisilta.
Vesi voitelee kehoa ja mieltä
Veden paine ja noste vaikuttavat jo sellaisenaan kehoa aktivoivasti. Vedessä kehon lämmönsäätelyjärjestelmä aktivoituu ja energiaa kuluu vedessä ollessa jo enemmän kuin maalla. Vesi vastustaa liikettä joka suuntaan, ja rauhallisetkin liikkeet aktivoivat lihas-hermojärjestelmää. Pintaverenkierto reagoi veden paineeseen ja lymfanesteidenkin kierron aktivoitumisen huomaa mahdollisten turvotusten laskemisena.
Vedessä aistimukset oman kehon liikkeistä ja ulottuvuuksista vahvistuvat. Kehotietoisuuden kohentaminen voi auttaa keventäjää itsetunnon ja omaan kehoon liittyvän arvostuksen parantamisessa. Keholle haluaa olla armollinen ja kehon arvostus nousee.
Vedessä isokokoinenkin ihminen liikkuu sulavasti, sillä veden noste keventää satakiloisenkin 4-5 kilon painoiseksi. Vedessä on myös piilossa katseilta, joten oman kehon liike voi olla omanlaisensa eikä tarvitse vertailla toisiin.
Rentoja vesihetkiä
Rentoihin vesihetkiin kannattaa suunnata kylpylöihin, uimahallien lämminvesialtaisiin tai etelän lomilla. Riittävän lämmin vesi, vähintään 35- asteinen, vähentää jo sellaisenaan lihasjännityksiä ja kipuja sekä laskee verenpainetta. Kylmemmässä vedessä vesirentoutushetki on aina lyhyempi. Porealtaat ja erilaiset hierontasuihkut kylpylöissä johdattelevat veden hieroviin vaikutuksiin, mutta varsinainen vesirentoutus on aktiivista kehon liikettä ja mielen keskittymistä.
Vesirentoutuksen eri lajeissa yhdistetään rauhallista liikkumista vedessä, hengitykseen keskittymistä, vesihierontaa ja kellumista, joko erilaisten apuvälineiden avulla tai rentoutusohjaajan liikuttamana. Vesirentoutusta on aktiivista ja passiivista. Aktiivista vesirentoutusta tehdään ryhmässä ja siinä yhdistellään rentoa liikkumista ja hengitysharjoituksia ohjaajan johdolla. Kun vesirentoutusryhmässä on oppinut liikkeiden ja hengityksen vinkit, voi vesirentoutusta tehdä omaehtoisesti vaikkapa lomamatkoilla. Passiivisessa vesirentoutuksessa tai vedessä tehdyssä kehoterapiassa koulutettu ohjaaja tai toiset rentoutujat aluksi ohjaajan opastuksella auttavat rentoutujaa kellumaan. Kellujaa kuljetetaan ja heijataan altaassa rauhoittavilla liikkeillä, painalluksilla ja hieronnalla.
Rento vesihetki
1. Rauhoittuminen
Varaa 5-20 minuuttia aikaa, pyydä ystävät tai perhe mukaan rentoon hetkeen tai hakeudu altaalla/rannalla suojaisaan paikkaan, jossa voit keskittää ajatukset itseesi ja tähän hetkeen. Sulje ympäristön tapahtumat pois mielestäsi.
Asetu seisomaan tai istumaan olkapäät peittävän syvyiseen, mieluiten lämpimään veteen. Kuvittele, että juurrutat jalkasi pohjaan- aivan kuin puun juuret. Tai istut vedenalaisella penkillä tukevasti.
2. Hengitys
Keskity hengityksen kulkuun. Tunne miten sisäänhengitys nostaa sinua hieman vedessä. Uloshengitys laskee kehoa leukarajaan asti niin, että voit jopa puhaltaa ilmaa veden pintaan tai sen alle. Kuulostele hengityksen liikkeitä nenässä, kurkunpäässä, keuhkoissa, palleassa ja vatsassa. Aisti veden liike hengityksen tahdissa kylkiluittesi ja vatsan ympärillä.
3. Soljuvaa liikettä
Anna käsiesi liikkua veden liikettä myötäillen. Kuvittele, että kädet ja koko vartalosi on kuin vesikasvi, joka soljuu rauhallisen virran mukana. Tee liikettä ylös-alas suunnassa ja huomaa kuinka hengitys seuraa liikettäsi ja liikkeesi seuraa hengitystä. Liiku suurissa kaarissa ja keskity taas välillä sormenpäitten pieniin liikkeisiin. Voit liikkua kalojen liikkeitä myötäillen, kuvitella delfiinin tai merenneidon liikettä tai kellutella kilpikonnana. Kuulostele lopuksi kehoasi ja anna sen valita automaattiohjauksella juuri sellaista liikettä, mitä se tänään kaipaa.
4. Kelluminen
Kelluntaharjoitukset voi aloittaa altaan reunasta tai kellukkeiden avulla. Pidä kevyesti kiinni altaan reunasta tai aseta käsivarsien/olkapäiden alle kelluva vesipötkylä, kellukkeet tai uimarengas. Jos teet harjoituksen rannalla, pyydä jonkun seuraamaan/turvaamaan sinua niin ettet kulkeudu liian pitkälle rannasta.
Avaa kädet sivuille, jousta polvista ja pidä varpaat ensin kiinni pohjassa. Laske takaraivo veteen ja hengitä rauhallisesti. Kuulostele veden alaisia ääniä ja kelluttele vartaloa vedessä. Tunne painottomuuden ja leijumisen rento tunne.
Siirrä vesipötkylä/kelluke polvitaipeiden taakse ja ota kiinni pötkylän päistä aivan kuten keinussa. Istu veteen ja nojaa taaksepäin, niin että vesipötkylä kelluttaa jalkojasi ja avaat kädet sivuille kelluttamaan ylävartaloa. Pidä kasvot veden pinnalla ja sulje silmät. Kuulostele hengitystäsi ja kuvittele kehosi ääriviivat vedessä.
Ystäväsi tai ohjaaja voi tulla viereesi seisomaan ja auttaa sinua turvallisesti tähän kelluvaan asentoon. Ystäväsi tukee sinua takaraivosta tai hartioista ja toisella kädellä kannattelee lantion alta. Rauhallisella liikkeellä ystäväsi voi heilutella sinua, pyörittää ja liikuttaa vedessä.
Tee harjoituksia erillisinä rentoutumishetkinä tai uituasi aluksi matkaa. Mikä ihana tapa aloittaa tai päättää päivä!
