Mieliteko iskee – muuta suhtautumistasi!

Kun mietitään ihmisen käyttäytymistä, emme useinkaan poikkea Pavlovin kuuluisista kuolaavista koirista. Jokin ärsyke – esimerkiksi nälkä, paikka, aika, tunnetila – saa meissä automaattisesti aikaan ajatuksia ja mielitekoja. Nämä mielen reaktiot vuorostaan vaikuttavat myös konkreettisiin tekoihin, esimerkiksi ruokavalintoihin ja syömiseen.

Mielitekojen mukainen toiminta on lyhytjänteistä toimintaa

Keventäjän näkökulmasta mielitekojen mukaan toimimisen ikävä sivuvaikutus voi ollakin paino nousu. Ahdistusta helpotetaan syömällä, lenkki jää stressin vuoksi välistä, keksipaketti tarttuu kaupasta aina mukaan, saunan jälkeen tulee otettua vettä väkevämpää… Tottumukset ja mieliteot voivat salakavalasti ohjata toimintaa terveyden kannalta huonompaan suuntaan.

Mielitekojen mukaan tekeminen toimii tyypillisesti melko lyhyellä aikavälillä. Palkinto toiminnasta saadaan heti. Esimerkiksi kun tietyllä hetkellä on ikävä fiilis, palkitaan itseä hyvällä ruoalla, joka parantaa mielialaa – ainakin hetkeksi. Mieliteot eivät kuitenkaan peilaa tekemisen vaikutusta pidemmällä tähtäimellä. Auttaako tunteeseen syöminen oikeasti ikävien fiilisten syihin? Mitä seurauksia säännöllisellä lohtusyömisellä voi olla?

Ajatukset ja mieliteot ovat ohimeneviä ilmiöitä, mutta ne vievät silti helposti mukanaan. Oman mielen tuotteet tuntuvat lisäksi uskottavilta ja tosilta, vaikka ne eivät pidä läheskään aina paikkaansa tai ohjaa kokonaisvaltaisesti hyviin päätöksiin.

”Nyt olen ansainnut… Kylläpäs tekisikin mieli… Ulkona on liian pimeää… Telkkaria katsoessa pitää olla aina jotain hyvää syötävää…”

Mielitekoja kannattaa kyseenalaistaa

Elämäntapamuutoksissa avainasemassa onkin paitsi oman toimintansa tiedostaminen ja ymmärtäminen, myös sen kyseenalaistaminen ja haastaminen tietoisen ajattelun voimin. Ajatuksen, mieliteon tai tunteen äärelle pysähtyminen tuo mahdollisuuden pohtia tilannetta realistisesti ja kenties valita toisin. Otetaan aikalisä tuuman ja toimen väliin.

”Miksi teen usein näin… Tekeekö minun oikeasti mieli… Nyt ei huvittaisi mutta tiedän että myöhemmin tuntuu paremmalta… Stressin tunne saa minut helposti lohduttautumaan ruoalla, mutta loppupeleissä se ei oikein autakaan… Hmm enpäs ole juonut tänään paljoa, tämä tunne voikin olla nälän sijasta janoa…”

Joskus voi auttaa, kun kääntää ajatuksen muotoon ”mielelläni on ajatus tai mieliteko” eikä ”minä ajattelen” tai ”minun tekee mieli”. Tämä etäännyttää ajatusta ja todellisuutta toisistaan. Mieliteko ei tarkoita, että on heti toimittava sen mukaan. Helpotusta tuo myös usein tieto, että tunteet ja mieliteot menevät ohi. Ne eivät ole pysyviä mielen ilmiöitä.

Omiin ajatuksiin ja mielitekoihin kannattakin suhtautua ihmetellen ja uteliaasti, ei niinkään kieltäen. Jos ajatusta alkaa tietoisesti estää, se pyörii mielessä kahta kauheammin. Eli seuraavan kerran kun suklaapatukka kiusaa ajatuksia, niin pysähdypä mieliteon äärelle: tekeekö oikeasti mieli juuri suklaata vai onko mieliteko seurausta väsymyksestä, nälästä tai kenties vain tottumuksesta? Mielitekoon saa myös hairahtua: kieltämisen sijaan salliminen saattaakin toimia paremmin. Joskus paras tapa välttää houkutuksia on langeta niihin.

Mieliteoille altistava ympäristö

Elämme yltäkylläisyyden ajassa, jossa buffeepöydät, markettien hyllyt ja kotien ruokakaapit notkuvat mitä erilaisimpia ruokatuotteita. Jos jotain tekee mieli, mieliteon toteuttamiseen ei vaadita kuin lyhyt pyrähdys lähikauppaan tai parhaimmassa tapauksessa oman jääkaapin ovelle.

Ruokamainokset eivät ole sattumanvaraisesti aseteltu lehtien sivuille, telkkariohjelmien mainoskatkoille tai bussipysäkeiden seiniin. Tuotteiden sijoittelu kaupoissa on tarkasti mietitty. Usein käytetyn maitopurkin vuoksi pitää kahlata tuotevalikoiman läpi aina kaupan takaseinälle asti ja kassan suuntaan edetessä makeat ja suolaiset houkutukset kuiskivat aina maksupäätteelle saakka. Epäterveelliset tuotteet voivat olla halvempia kuin paremmat valinnat.

Moni asia nykymaailmassa tekee siis mielitekojen vastustamisesta vaikeampaa kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Asiaa voi helpottaa tietoinen järkeistäminen: ympäristö yrittää luoda jatkuvasti uusia mielihaluja ja tarpeita. Mieliteot eivät siis ole mielen heikkoutta, vaan osaltaan aivojen tapa reagoida ympäristön vihjeisiin.

Miten taklata syömiseen liittyviä mielitekoja?

• Syö riittävästi kunnon ruokaa ja tasaisesti päivän mittaan. Mieliteot liittyvät usein liian vähäiseen syömiseen ja nälkään.
• Totaalikieltäytyminen voi vahvistaa houkutusta. Kiellätkö itseltäsi monia ruokia vai suhtaudutko herkkuihinkin sallivasti?
• Tarkastele mielitekoja objektiivisesti. Mistä tilanteesta mieliteko sai alkunsa? Syntyykö mielitekoja tyypillisesti tiettyyn aikaan, paikkaan tai tunteeseen liittyen? Kohdistuuko mieliteko johonkin tiettyyn ruokaan vai onko se vain halua syödä jotain? Kuinka voimakkaaksi mieliteon arvioisit?
• Pohdi pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, miksi mieliteon toteuttaminen voisi olla hyvä tai huono juttu.
• Mielitekoihin liittyvä toimintamalli vahvistuu, mitä useammin niiden mukaan toimii. Ravistele siis vanhoja tottumuksia: juo kahvi ilman kahvileipää, jätä ottamatta suklaapatukka kassan vierestä, mene leffaan ilman popcornia.
• Keksi tekemistä reiluksi vartiksi, heikompi houkutus menee tässä ajassa yleensä ohi.
• Loppujen lopuksi: jos jotain tiettyä ruokaa tekee oikein kovasti mieli, voi olla parasta vain toimia mieliteon mukaan. Hallittu määrä nautiskellen syötynä mitä tahansa, ei vaadi huonoa omatuntoa seurakseen.