Jokaisen Keventäjän olisi hyvä ymmärtää mikro- ja makroravintoaineiden ero. Tässä ravintoaineiden ero pähkinänkuoressa.
Mikroravinteet välttämättömiä elintoiminnoille
Mikroravinteet ovat näkymättömiä sankareita, joita kehosi kaipaa pieninä määrinä. Nämä pienet ravintoaineet osallistuvat moniin tärkeisiin elintoimintoihin, kuten energiantuotantoon, entsyymien ja hormonien säätelyyn, immuunijärjestelmän vahvistamiseen, kasvuun, luuston terveyteen ja nestetasapainon ylläpitämiseen.
Esimerkiksi raudalla on tärkeä rooli hapen kuljettamisessa soluille, kun taas kalsium on välttämätön ravintoaine luuston terveyden ylläpitämiseksi.
Mikroravinteet voidaan luokitella neljään luokkaan:
Vesiliukoiset vitamiinit: Nämä vitamiinit poistuvat elimistöstä, jos niitä kulutetaan liikaa. Tähän luokkaan kuuluvat mm. B-vitamiinit ja C-vitamiini.
Rasvaliukoiset vitamiinit: Nämä vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudokseen, mukaan lukien A-, D-, E- ja K-vitamiinit.
Hivenaineet: Välttämättömiä pieninä määrinä, mutta kriittisiä kehon eri toiminnoille. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa rauta, mangaani, kupari, sinkki, jodi, fluori ja seleeni.
Makromineraalit: Tarvitaan suurempia määriä kuin hivenaineita. Makromineraaleilla, kuten kalsiumilla, fosforilla, magnesiumilla, kaliumilla ja natriumilla, on tietty rooli kehossasi.
Täytä mikroravinnetarpeesi:
Mikroravinteiden puute voi aiheuttaa joukon terveysongelmia sairauksista alentuneisiin energiatasoihin ja heikentyneeseen immuunitoimintaan. Monipuolinen ruokavalio onkin avainasemassa mikroravintoaineiden saannissa.
Makroravinteiden määrät löytyvät ravitsemussuosituksista
Mutta entäs sitten makrot? Makroravinteet ovat puolestaan aineita, joita kehosi kaipaa merkittäviä määriä päivittäisten toimintojen ylläpitämiseen, aineenvaihduntaprosessien tukemiseen sekä kudosten kasvuun ja korjaamisen edistämiseen.
Makroravinteet voidaan luokitella kolmeen pääryhmään:
Proteiinit: Välttämätön kudoksille, kasvulle ja monille biokemiallisille prosesseille. Proteiineilla on myös ratkaiseva rooli aineenvaihdunnan, hormonien ja happo-emäs-tasapainon ylläpitämisessä.
Rasvat: Osallistuu energiantuotantoon, hormonitoimintaan ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen.
Hiilihydraatit: Hiilihydraatit toimivat kehosi ensisijaisina energialähteinä.
Suomalaisten ravintosuositusten mukaan ruokavalio olisi hyvä koostaa seuraavasti:
45-60 % hiilihydraatteja
25-40 % rasvaa
10-20 % proteiinia
Näiden makroravinteiden saantisuosituksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten päivittäinen aktiivisuustaso, ikä ja energiantarve.
Syömällä makroravintoaineita jokaisesta luokasta, tulet nauttineeksi samalla monipuolisesti mikroravintoaineita.
LUE MYÖS: 5 terveellistä aamiaista: Näitä asiantuntijat suosittelevat
Lähteet: THL, Shape
Talven superhedelmä, joka piristää, suojaa ja maistuu taivaalliselta - lisää tämä ruokavalioosi nyt
Appelsiini on lähes kaikille tuttu hedelmä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti talvella, kun kehomme kaipaa lisäenergiaa ja vastustuskyvyn vahvistamista. Appelsiini on todellinen vitamiinipommi, jonka runsaalla C-vitamiinipitoisuudella on tärkeä rooli etenkin kylminä kuukausina. Tämä hedelmä ei...
Unohdettu terveyspommi tekee paluun: Tästä syystä sinunkin kannattaa tutustua lanttuun
Lanttu on monille tuttu juures, mutta sen terveyshyödyt ovat jääneet usein muiden vihannesten varjoon. Tämä unohdettu vihannes on kuitenkin todellinen terveyspommi, joka tarjoaa runsaasti ravintoarvoja ja terveysvaikutuksia. Lanttu on täynnä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, jotka...
Tuoreet vs. pakastekasvikset – kumpi on parempi vaihtoehto?
Kun pohditaan, ovatko tuoreet kasvikset vai pakastekasvikset parempi vaihtoehto, vastaus ei ole yksiselitteinen. Molemmilla on omat etunsa ja haittansa, ja valinta riippuu pitkälti yksilöllisistä tarpeista ja olosuhteista. Tuoreet kasvikset tarjoavat usein parhaan maun ja tekstuurin,...
