Voitaikinaan leivottu luumutorttu sisältää jopa yli 400 kaloria, kuten sen lehtevän rasvaisesta rakenteesta voi jo aavistellakin. Kaloreista valta-osa syntyy rasvasta, sillä sokerista marmeladia on tortussa sen verran vähän, että sen osuus tuo torttuun vain noin 20 kaloria.
Itse olen aina kuulunut ”onneksi” niihin, jotka eivät erityisemmin pidä voitaikinan varisemisesta; mielestäni pehmeä rahka-voitaikina on ensisijaisesti rakenteeltaan parempi ja hyvänä bonuksena vieläpä yli 100 kaloria kevyempi. Halusin ottaa selvää, voisiko rahka-voitaikinaa keventää entisestään ilman, että lopputulos kärsii.
Perinteisen rahka-voitaikinan sisältö on seuraavanlainen:
- 250 g voita/margariinia
- 250 g maitorahkaa
- 4 dl vehnäjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
- (tilkka kylmää vettä)
Rasvan valinta on olennainen kaloreita mietittäessä. 60 % margariini tuo luonnollisesti kevyemmän lopputuloksen kuin voi. Voin makua on kuitenkin mahdoton jäljitellä. Jos margariini tuntuu liian ”arkiselta”, kevennyksen voi ”säästää” rasvan määrään.
Yksi hyvä tapa vähentää rasvan määrää rahka-voitaikinassa on korvata osa rasvasta turvotetuilla perunahelmillä, kuten ohjeessa Joulutortut rahka-peruna-voitaikinasta. Peruna on maultaan mieto ja makeistakin leivonnaisista tuttu. Se kuitenkin kovettaa helposti rakennetta, joten kovin paljon ei rasvaa voi sillä korvata. Em. ohjeessa rasvasta on korvattu perunasoseella 50 g, ja lopullisen tortun kalorimäärä on 151.
Minä menin astetta pidemmälle ja korvasin puolet rasvasta punajuuri-perunasoseella ohjeessa Punaiset tähtitortut. Tuplasin leivinjauheen määrän, sillä pelkäsin juuressoseen vetisyyden tekevän tortuista muuten liian littanoita. Lisäsin taikinaan myös piparkakkumaustetta, jotta se häivyttäisi hieman punajuuren makua. En onnistunut täysin. Rakenne oli sinänsä mukava, joskin tietysti hieman kuivempi kuin perinteiseen rahka-voitaikinaan leivottaessa. Energiaa näissä tortuissa on 131 kalorin verran.
Torttujen ongelma on kuitenkin punajuuren dominoiva maku. Punajuurta käytetään myös makeissa leivonnaisissa, mutta usein suklaan kanssa, jolloin ”multainen” ja ”maamainen” aromi ei pääse jyräämään. Ehdottomasti paremmin tämä taikina toimisi suolaisten pasteijoiden taikinana. Kokeile rohkeasti punaisten tähtitorttujen taikinaa esim. intialaishenkisissä jauhelihapasteijoissa tai piparjuurella maustetuilla lohipasteijoissa!
Leivoin samalla kaavalla Tähtitortut porkkana-rahka-voitaikinasta , ja mielestäni porkkanan maku sopi makeisiin luumutorttuihin huomattavasti punajuurta paremmin. Rakenne oli molemmissa samankaltainen: hieman kuivempi kuin perinteisissä tortuissa, mutta suht kelpo. Energiamäärä oli hieman punaisia torttuja pienempi, 119 kaloria.
Aina on olemassa kevennyskeinoista helpoin: pienempi koko. Keventäjien reseptipankista löytyy 3 ohjetta pienemmille tähtitortuille:
Pienet luumutortut rahka-voitaikinasta. Näissä piskuisissa tortuissa on vain 62 kaloria.
Pienet joulutortut on valmistettu lehtitaikinaan ja ne sisältävät 92 kaloria.
Pienet tähtitortut voitaikinasta on leivottu kaupan valmiista voitaikinalevyistä ja niissä on 86 kaloria.
Valinnanvaraa keventäjälle siis riittää. Onnistuneen painonhallinnan keskeisiä kulmakiviä on ITSELLE SOPIVAN strategian valitseminen. Oletko sitä tyyppiä, joka syö mieluummin paljon ja usein ja on siten valmis tinkimään kermaisesta suutuntumasta tai voin voittamattomasta mausta. Vai syötkö tähtitorttuja yhden pikkujouluissa ja toisen tapanina, jolloin tähtitorttujen kevennystalkoot eivät kenties kuulu sinun joulunaikaasi. Oma strategiani on selkeä: rahka-voitaikinan ylimpänä ystävänä leivon omat torttuni rahkaan. Valitsen voin margariinin sijaan ja unohdan juuressoseet. Kooltaan teen tortuista pienempiä.
Joulutorttujen ohjeita
- Joulutortut rahka-peruna-voitaikinasta 🔒 Keventäjien jäsenille
- Punaiset tähtitortut 🔒 Keventäjien jäsenille
- Tähtitortut porkkana-rahka-voitaikinasta 🔒 Keventäjien jäsenille
- Pienet luumutortut rahka-voitaikinasta 🔒 Keventäjien jäsenille
- Pienet joulutortut 🔒 Keventäjien jäsenille
- Pienet tähtitortut voitaikinasta 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...