Onko lihavuus korvien välissä?

Lihavuus ja riippuvuus

Riippuvuuksia tutkittaessa on opittu, että addiktoituminen on yhteydessä ihmisaivojen perustoimintoihin, muistiin, tunteiden säätelyyn, tyydytyksen ja mielihyvän säätelyyn, syömiseenkin. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita erityisesti sellaisista lihavista, joilla on todellisia ongelmia syömisen säätelyn kanssa. He ovat yleensä liian painavia noustakseen pyörätuolista tai kävelläkseen ulos oviaukosta. Hyvin ylipainoiset eivät syö elääkseen vaan he elävät syödäkseen. He rakastavat ruokaa ja käyttävät kaiken aikansa syömisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kuten huumeriippuvaisillakin, jossakin vaiheessa syömisestä voi kuitenkin kadota kaikki ilo. Syömistä jatketaan, vaikka siitä ei edes nautita. Se on pakonomaista, se haittaa elämää ja rajoittaa muuta toimintaa.

Mielihyvää ruoasta

Ruokariippuvuuden tutkiminen ihmisillä on monimutkaista. Valtaosalla lihavista ei ole riippuvuuksia eikä heidän aivojen välittäjäainejärjestelmässään tai niiden muussa toiminnassa ole mitään vikaa. On kuitenkin havaittu, että joillakin ihmisillä erityisesti dopamiiniaineenvaihdunnan vajavaisuudet ovat yhteydessä lihomistaipumukseen. Dopamiini on tärkeä mielihyvää ja palkitsemisjärjestelmää säätelevä aivojen välittäjäaine. Dopamiinin merkityksestä on tehty useita tutkimuksia, mutta syömisen säätely on lukuisten hormonien ja elimistön toimintojen tuotosta.

Suurin osa aivojen syömistä säätelevistä välittäjäainemekanismeista ei ole tietoisten tai hallittavissa olevien vaan autonomisten aivoalueiden alaisia (esimerkiksi limbisen järjestelmän ja tyvitumakkeiden). Nämä toiminnot ovat kiinnostavalla tavalla yhteydessä paitsi motivaation ja tunteiden säätelyyn, myös muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin. Ihminenkin oppii jo syntymästään saakka, miten syöminen, ruoka, lämpö ja hellyys liittyvät kaikki toisiinsa.

Koeasetelmissa on nähty, että stressi muuttaa aivotoimintaa siten, että tarve lämmölle ja hellyydelle kasvaa. Näitä mielihyvän tuntemuksia voi hakea myös syömisestä. Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa osoitettiin aivokuvantamisen avulla, että sosiaalinen hylkääminen näkyy aivoissa samalla tavoin kuin kipu.  Jo 1980-luvulla nähtiin samantapaisia tuloksia eläinkokeissa. Näissä tutkimuksissa sosiaalisen hylkäämisen aiheuttamaa kipua lievitettiin mielihyvätuntemuksia lisäävillä opioidilääkkeillä. Ihmiset, joilla on elämässään paljon stressitekijöitä tai muutoin paha olla, saattavat siis tiedostamattaan hoitaa itseään ja lisätä aivojensa mielihyvävälittäjäaineita syömällä, juomalla tai käyttämällä päihteitä.

Onneksi mielihyvää tuottavat myös monet muut asiat kuin syöminen kuten esimerkiksi ystävät, lemmikit, lukeminen ja vaikkapa laulaminen. Liikunta on todennäköisesti mielihyvää lisäävistä kompensaatiomekanismeista hyödyllisin etenkin keventäjälle. Erityisesti luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän stressiä ja laskevan muun muassa verenpainetta. Seuraavan kerran, kun haluat hemmotella itseäsi, mieti suuntaisitko jääkaapille vai ulko-ovelle.

Kirsi Pietiläinen

Kirsi Pietiläinen, lääkäri

Kirsi Pietiläinen on lääkäri, lihavuustutkija ja apulaisprofessori Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. Kirsillä on pitkä ja monipuolinen käytännön kokemus ylipainon ja lihavuuden hoidosta. Kirsi toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Liikapaino ja diabetes

    Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Moni sairastaa sitä tietämättään. Monipuolisen ja kevyen ruokavalion sekä liikunnan merkitys taistelussa diabeteksen puhkeamista vastaan ovat kiistattomia. Diabeteksessa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Hoitamattomana liian korkea veren sokeri vaurioittaa mm....
  • Laihduttajan ajatusansat

    Laihduttajaa seuraavat usein ajatusansat, jotka tavalla tai toisella sabotoivat laihdutusyritystä ja nakertavat laihduttajan minäkuvaa. Kielteinen suhtautuminen painoon, mustavalkoinen ajattelu, asioiden suurentelu... Tunnistatko sinä seuraavat ajatusansat? 1. Mustavalkoisuus Ruoka-aineet ovat joko kiellettyjä tai sallittuja. Säännöt ovat...
  • Pitäisikö ryhtyä paastolle?

    Paasto on vapaaehtoista luopumista ruoasta ja joskus myös juomasta. Lääkäri pyytää tulemaan verikokeisiin paastossa, syömättä ja juomatta 12 tuntia, sillä silloin veren sokeri- ja kolesteroliarvot ovat alhaisimmillaan. Länsimaissa paasto mielletään terveydelliseksi ja maalliseksi trenditeoksi, mutta...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest