Voiko lohturuoka olla terveellistä? Lue vinkit!

Rasvainen, runsas energinen ruoka lohduttaa pimeyden keskellä hetken, mutta näkyy pian virkeydessä, vaa’alla ja vyötäröllä. Talvinen mässäily aiheuttaa helposti kierteen, jossa painon lisääntyminen lisää ahdistusta ja siihen taas tarvitsee lisää lohtua.

Elimistömme on ohjelmoitu ottamaan huomioon vuodenaikojen vaihtelu. Kun valoisa aika päivässä lyhenee ja syysmyrsky humisee koko yön kattopelleissä, ruokahalumme kasvaa kohisten. Ilmiön tausta on biologinen. Luonnonrytmissä talvi on ennen tiennyt nälkää, joten energian varastoiminen rasvakudokseen on ollut järkevää. Nykyään se ei ole enää tarpeen. Keventäjän kannalta kinkkistä on myös se, etteivät pimeän ajan mielihalut keskity vain annoskoon kasvattamiseen, vaan erityisesti runsasrasvaiseen ja –sokeriseen ruokaan. Tutkimusten mukaan “ns. roskaruoka” saa aivoissamme aikaan samanlaisia kemiallisia reaktioita kuin mielialalääkkeet. On siis ymmärrettävää, miksi pimeän aikaan herkut kutsuvat seireenien lailla.

Lohduksi roskaruokaa

Toisinaan puhutaan “lohturuuasta”, mikä on ja ei ole käsitteenä sama kuin roskaruoka. Lohturuoka-käsite viittaa kaikkeen sellaiseen ruokaan, joka palauttaa hyviä muistoja esimerkiksi lapsuudesta. Esimerkkejä ovat erilaiset herkut, joita esimerkiksi pieni toipilas on saanut syödäkseen. Lohturuoka voisi siis teoriassa olla myös terveellistä, mutta karu totuus on, että se sitä harvemmin on. Pimeyttä tai muuta ahdistusta vastaan kamppaileva tarttuu harvemmin porkkanaan kuin perunalastupussiin. Lohturuoka on siis usein roskaruuan synonyymi. Ongelmana ei ole keventäjän kannalta satunnainen lohduttautuminen ruuan kautta, vaan noidankehä, jonka talvinen mässäily helposti aiheuttaa. Paino hiipii hitaasti, mutta varmasti takaisin lähtölukemiin ja aiheuttaa enemmän ahdistusta ja siten vielä enemmän tarvetta lisälohdulle. Kierre on valmis.

Vireänä pimeydestä huolimatta

On hyvä muistaa, ettei lohturuokaan turvautuminen ole ainoa selviytymiskeino pimeästä. Erityisen tärkeää on saada talvella riittävästi unta. Jos ei nuku tarpeeksi, aineenvaihdunnan kyky käsitellä hiilihydraatteja huonontuu. Väsyneenä tulee myös helpommin ahmittua, virkeänä jaksaa paremmin pohtia suupalojaan. On paljon muitakin, lohturuokaa terveellisempiä stressinlievityskeinoja. Liikunta ja hyvät sosiaaliset suhteet piristävät eittämättä lohturuokaa tehokkaammin. Roskaruuan ongelma kun on salamannopeasti tappiin pinkaiseva vireystila, joka romahtaa yhtä nopeasti alas. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit väsyttävät enemmän kuin hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat. Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ovat muun muassa salaatit, juurekset, kokojyvätuotteet, hedelmät ja marjat. Öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja siksi aterialla olisi hyvä nauttia myös rypsi- tai oliiviöljyä.

Tuhtia, mutta terveellistä

On selvää, ettei viimaisella kelillä esimerkiksi salaatteja tee samalla tavalla mieli kuin kesällä. Kevyt ja kylmä lounas ei yksinkertaisesti riitä. Kasviksista ei silti kannata missään tapauksessa luopua, niitä kannattaa vain käyttää luovemmin. Syksyyn ja talveen kuuluvat ehdottomasti erilaiset pataruoat, tuhdimmat keitot, pastat ja risotot. Syksyn hedelmiä ja marjoja voi höyryttää portviinissä ja tarjota kermavaahto- tai vaniljakastikenokareen kanssa, ja kokonaisuus säilyy silti kevyenä. Juhlavaksi jälkiruuaksi sopii moussen ja jäätelön välimuoto, semifreddo, joka saa sisäänsä muun muassa kuivattuja karpaloita. Naposteluun sopivat esimerkiksi bbq-maustetut ranskalaiset, jotka ovat itse valmistettuna monin verroin upporasvassa paistettuja, grillillä myytäviä terveellisempiä, mutta silti todellisia herkkuja. Syksyn suklaahimoon tuovat helpotusta myslipatukat, joissa on suklaan lisäksi terveellisiä siemeniä ja pähkinöitä sekä hyvää tekevää hunajaa. Itse leivotun pizzan etuja on, että pohjaan ja täytteisiin voi vaikuttaa. Kokeile pizzan päälle esimerkiksi tuoretta avokadoa, halloumi-juustoa, kananmunia ja rucolaa!