”Rajanveto liikapainoisten hankalan ahmimishäiriön ja satunnaisen ylensyönnin välillä on liukuva”, lihavuus- ja syömishäiriötutkija Aila Rissanen kertoo.
Yleisesti ottaen ahmimista esiintyy täysin terveellä ja normaalilla ihmiselläkin silloin, kun hänellä on kova nälkä. Himo herkkuihin voi osua kohdalle, kun on väsynyt ja edellisestä ruokailusta on kulunut aikaa. Tämä on kuitenkin vielä täysin normaalia, eikä kyse ole ahmimishäiriöstä.
–”Ahmimishäiriölle ominaista on toistuvuus, eli ahmimista seuraa aina ennemmin tai myöhemmin uusi ahmimiskohtaus. Näissä tapauksissa syöminen karkaa henkilön omasta hallinnasta kokonaan. Häiriöön myös liittyy valtava häpeän tunne ja siksi se halutaan usein salata”, Rissanen kuvaa.
Ahmija syö lyhyessä ajassa selvästi enemmän kuin normaalisti. Ylensyöminen myös pidetään salassa eikä sitä tehdä julkisesti. Ahmiminen voi usein kohdistua johonkin tiettyyn ruokalajiin, esimerkiksi suklaaseen, makeisiin tai jäätelöön. Ahmimisjaksot toistuvat useana kertana viikossa. Usein ahmimisen saattaa laukaista jokin tunnereaktio: ahmija tuntee päivän aikana esimerkiksi surua, mielipahaa, väsymystä tai stressiä, mikä lopulta purkautuu ylensyöntinä.
Ongelma on luultua yleisempää: hurjimpien arvioiden mukaan ylipainoisista jopa kolmannes, ja koko väestöstä 2-3 prosenttia sairastaa ahmimishäiriötä. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska ahmimishäiriön yleisyydestä ei ole kattavaa tutkimusta.
Ahmimishäiriön taustalla laihduttelu
Ahmimishäiriö eroaa siinä mielessä muista syömishäiriöistä, että sitä esiintyy molemmilla sukupuolilla ja myös esimerkiksi keski-iän saavuttaneilla ihmisillä muita syömishäiriöitä enemmän.
Tyypillisesti ahmimishäiriöstä kärsii ikuinen laihduttaja, joka kokee, ettei mikään auta. Aina paino ei ole ehtinyt nousta hälyttävän suureksi, mutta ahmiminen ja laihduttaminen vuorottelevat elämässä.
Rissasen mukaan laihduttamisen ja ahmimishäiriön yhteys on selvä: mitä tiukempia laihdutuskuureja ja dieettejä henkilö noudattaa, sitä todennäköisemmin hän saattaa jossain vaiheessa sortua ahmimiseen. Taustalla voi olla muitakin psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja työuupumusta.
–Eniten ahmimista esiintyy siellä, missä myös laihdutetaan eniten. Useimmiten siis naisilla. Kyse on ihmisen biologiasta. ”Kun tarpeeksi pitkään pidättelee itseään mahdollisimman niukalla energialla, niin totta kai ihminen lopulta sortuu”, Rissanen kuvaa.
Ahmimishäiriön hoito
Suomessa ahmimishäiriötä hoidetaan syömishäiriöklinikoilla. Hoidossa kulkevat rinnakkain syömisen hallinta ja psyykkisen syyn selvittäminen ja hoitaminen. Koska sairaus on syömishäiriöiden joukossa vielä melko uusi, hoitoa on tarjolla vähemmän kuin muihin syömishäiriöihin. Apua kannattaa hakea syömishäiriöliitosta sekä alan asiantuntijoilta. Myös itseapu on tärkeää.
Rissasen mukaan ahmimishäiriöiselle erityisen tärkeää on turhasta laihduttelusta luopuminen. Jos painoa on pudotettava, täytyy laihdutuksen tapahtua hyvin maltillisesti.
–Liikunnan lisääminen, ruokavalintojen terveellistäminen ja säännöllisten ruokailuaikojen noudattaminen on hyvä alku. Tärkeintä on pyrkiä välttämään tiukkoja ja mahdollisimman niukkaenergisiä muotidieettejä ja pitää huolta siitä, ettei elimistö ajaudu kiljuvaan nälkään. Kannattaa myös tietoisesti välttää niitä tilaisuuksia, joissa ahmimista tapahtuu.
