Vauhtiliikunta, mitä se on?

Avatar

Vauhtiliikunta on peruskestävyysliikuntaa hieman raskaampaa korkeampi sykkeistä ja tehokkaampaa liikuntaa. Kestävyysliikuntaa jaksat pitkään väsymättä, mutta vauhtiliikunnassa rasitus nousee suuremmaksi ja jaksat sitä lyhyempiä aikoja ja puheen ei ole tarkoitus luistaa. Kesto on tavallisesti 20—40 min.

Kun peruskunto on rakennettu niin, että pystyt helposti kävelemään ja juoksemaan pidempiäkin matkoja ilman suurempaa uupumusta, ja elimistö on sopeutunut siihen, voi lenkkeihin lisätä pientä vauhtileikittelyä tai tehdä kovempi tehoisia lenkkejä. Lisäämällä nopeutta ja sykettä, tekee se hyvää myös sydän- ja verenkierto elimistölle ja harjoittaa niitä.  Rytmin muuttelu takaa, ettei elimistö totu tiettyyn kuormitukseen ja ettei kunnonkehitys pysähdy.

Oma kuntotaso, kehon koostumus ja liikunnalliset kokemukset vaikuttavat siihen, mitkä liikuntalajit rasittavat kehoa niin paljon, että hapenottokyky joutuu koetukselle.

Tehoharjoittelun sykealueella ovat esim. kovavauhtiset juoksuharjoitukset, omalle kuntotasolle rankalta tuntuvat jumpat, raskas kuntosaliharjoittelu, intervalliharjoitukset, sauvarinne, tehospinning, tehokas bodypump, rullaluistelu ja  luisteluhiihto mäkisessä maastossa.

Vauhtikestävyysharjoittelu tehdään aluksia lyhyinä pyrähdyksinä. Kävelyn lomassa voi ottaa muutaman sadan metrin hölkkä- tai juoksuosuuden tai pyörälenkillä voi vaihtaa tiukemman vaihteen tai vetää mäen ylös oikein rivakasti. Jumppatunnilla voi keskittyä rivakasti tekemiseen muutamien minuuttien tai kappaleiden ajan, mutta välillä taas palaa leppoisaan tahtiin, vaikka ohjaaja jatkaisikin tiukkaan tekemiseen kannustamista.

Vauhtikestävyysharjoittelu (80- 95 % maksimisykkeestä) parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea lihaksille ja hiilidioksidia pois kehosta sekä lihasten rasitus- ja maitohaponsietokykyä. Vauhtiliikunta on ripeää, kohtalaisen raskasta tai raskasta, se hengästyttää, hikoiluttaa ja pistää kunnolla puuskuttamaan. Tällä sykealueella kannattaa harjoitella vasta, kun peruskunto on riittävä. Kestävyysharjoittelua (syketaso 60- 85 % omasta maksimisykkeestä) on hyvä olla takana muutaman kuukauden ajan, jotta kehon kyky kuljettaa happea riittää palauttamaan lihasten happamuustason vauhdikkaampien liikuntojen jälkeen.

Vauhtikestävyysharjoittelu nostaa sykettä ja lisää hengitystiheyttä. Hengästyminen yltyy ja hengityslihasten alueella voi tuntua pientä puristavaa tunnetta. Pieni vauhdinlisäys antaa potkua hengityslihaksille, mutta jos vauhtia edelleen lisätään ja isoja lihasryhmiä joutuu käyttämään liikkeessä, syntyy lihaksiin lopulta hapenpuutetta ja hiilidioksidi ei ehdi poistua lihaksista. Lihaksiin syntyvä maitohappo tuntuu ensin poltteena ja kivistyksenä.

Vauhtikestävyysharjoittelussa pientä poltetta opetellaan sietämään, mutta oman kehon aistimuksia kannattaa silti kuunnella. Vaikka poltetta tuntuisi hetkellisesti, olisi alussa löysättävä tahtia niin että polte helpottaa ja treenien jälkeen jalat kantavat normaalisti ja olo tuntuu hyvältä. Muutamien harjoitusten jälkeen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistä että lihakset solutasoilla oppivat sietämään enemmän rasitusta ja vauhtia voi lisätä.

Vauhtiliikunta vaatii peruskuntoa

Vauhtiliikunta on ripeää, kohtalaisen raskasta tai raskasta, se hengästyttää, hikoiluttaa ja pistää kunnolla puuskuttamaan.

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest