Pizza on kaikkien epäterveellisten herkkujen esikuva. Vai onko sittenkään? Pizza on yhtä kuin pohjan, täytteiden ja juuston summa. Huomion kiinnittäminen näihin kolmeen asiaan auttaa terveellisen pizzan leipomisessa. Myös annoskoolla on merkitystä. Muutama maltillinen pala pizzaa runsaan lisukesalaatin kera mahtuu hyvin keventäjän ruokavalioon, jopa säännöllisesti.
Panosta pohjaan
Aidon italialaisen pizzan tunnistaa pohjasta, jonka tulee olla juuri sopivan ohut ja rapea. Sen ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkää valkoista vehnää. Pizzapohjan kuitupitoisuus kasvaa huomattavasti, kun osa taikinan jauhoista korvataan ruisjauhoilla. Ruisjauho tekee pohjan helposti kovaksi, joten ruisjauhojen osuus kannattaa jättää noin kolmannekseen jauhojen kokonaismäärästä. Pienen osan ruisjauhoista voi korvata myös ruisleseillä.
Mikään ei myöskään estä jättämästä jauhoja taikinasta osittain tai kokonaan pois. Vähähiilihydraattinen pizzapohja syntyy sekoittamalla purkillinen maitorahkaa 150 grammaan kevytjuustoraastetta. Lisää joukkoon 2 kananmunaa, 1/2 dl kaura- tai vehnäleseitä, 3 rkl ruisjauhoja sekä teelusikallisen leivinjauhetta. Tällainen pizzapohja vaatii noin 10 minuutin esipaistamisen 200 asteessa ennen täytteiden lisäämistä. Myös mantelijauhetta voi käyttää pizzapohjaan jauhoja korvaamaan. Tai voit valmistaa pizzapohjan kokonaan ilman jauhoja raastetusta kukkakaalista, juustosta ja kananmunista. Tämäkin pohja vaatii esipaiston ennen täytteiden lisäämistä.
Täytä terveellisesti
Pohjalla on loppujen lopuksi melko pieni osuus pizzan kalorimäärästä. Kevyempi pizza syntyy täytteiden ja juuston rasvaisuutta säätelemällä. Muista, että tomaatti on monesti se, joka tekee pizzasta pizzan. Klassinen, itse tehty tomaattikastike selättää pelkän pyreen mennen tullen. Sitä kannattaakin käyttää runsaasti makua antamaan. Tomaatti sopii erinomaisesti myös lisätäytteeksi pizzaa mehevöittämään. Tomaattikastikkeen voi korvata myös (itse tehdyllä) pestolla, jossa on runsaasti hyvää, pehmeää rasvaa.
Peston pikantti maku riittää kantamaan pizzaa pitkälle: täytteitä ei tarvitse latoa valtavia määriä. Kevyitä pizzan täytteitä ovat muun muassa vähärasvaiset lihat (broileri, kinkku ja jauheliha), tonnikala ja äyriäiset sekä lukuisat erilaiset kasvikset. Kokeile rohkeasti uudenlaisia täytteitä, kuten kananmunaa, pehmeäksi karamellisoituja sipulirenkaita, latva-artisokkaa, munakoisoa, parsakaalia, saksanpähkinöitä ja jopa päärynää ja muita hedelmiä. Loraus balsamiviinietikkaa kruunaa gourmet-pizzan. Osa raaka-aineista kannattaa lisätä vasta kypsän, kuuman pizzan päälle. Tällaisia ovat muun muassa avokado ja rucola.
Vaikuta juustovalinnalla
Pizzajuustolla on iso rooli: se muovaa helposti pizzasta kaloripommin, vaikka pohja ja täytteet olisivatkin järkevästi valittu. Italialainen levittää juustoraasteen aina ennen muita täytteitä. Suomalaiset käyttävät sen sijaan juustoa ”gratinoimaan” pizzan. Usein gratiininomainen käyttötapa ajaa vielä helpommin tyhjentämään täytekeon päälle pussin, jos toisenkin. Juusto ei ole kuitenkaan pizzan onnistumisen kannalta välttämätön raaka-aine, sen voi jättää poiskin, kunhan vain täyte on tarpeeksi mehukas. Juuston ylimmät ystävät voivat sen sijaan valita kevyempiä vaihtoehtoja. Raejuusto tuo juustoon mukavaa pehmeyttä, vaikka olisikin rasvatonta! Myös kotijuusto, kevytmozzarella tai kevyempi fetajuusto tuovat pizzaan kaivattua juustoisuutta.
Kokeile seuraavia Keventäjien pizzaohjeita
- Broileri-raejuustopizza 🔒 Keventäjien jäsenille
- Jokiravunpyrstö-kananmunapizza 🔒 Keventäjien jäsenille
- Avokado-kotijuustopizza 🔒 Keventäjien jäsenille
- Pehmeä sipulipizza (vähähiilihydraattinen) 🔒 Keventäjien jäsenille
- Kasvis-mozzarellapizza 🔒 Keventäjien jäsenille
- Tonnikala-mexicanapizza 🔒 Keventäjien jäsenille
- Kantarelli-jauhelihapizza 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...