Stressi saa herkkuhimon käyntiin – tiedätkö miksi?

Stressaantuneena tekee mieli suklaata, sipsejä tai mitä tahansa nopeaa ja lohdullista. Olo helpottaa hetkeksi – mutta pian tulee morkkis. 

Miksi näin käy, ja miten voit oppia ohittamaan herkutteluhimon järkevästi? Tässä vastauksia ja käytännön keinoja.

Stressi ei ole vain tunne – se vaikuttaa koko kehoon

Kun olet stressaantunut, keho siirtyy selviytymistilaan. Stressihormoni kortisoli lisääntyy, sydän lyö nopeammin ja keho valmistautuu toimintaan. 

Tämä voi vaikuttaa myös ruokahaluun: aluksi ruokahalu saattaa kadota, mutta pidempään jatkuva stressi usein lisää mielitekoja – erityisesti rasva- ja sokeripitoisiin ruokiin.

Keho palkitsee herkuilla – hetkeksi

Suklaa, jäätelö ja muut “lohturuoat” saavat aivoissa aikaan mielihyvähormonien, kuten dopamiinin, vapautumista. Tämän vuoksi herkkuihin tarttuminen voi tuntua pikaiselta helpotukselta tilanteeseen. Ongelma on, että vaikutus on lyhytaikainen – ja usein seuraa uusi stressipiikki tai syyllisyyden tunne, joka voi johtaa noidankehään.

Syöt ehkä muuhun kuin nälkään

Stressi voi hämärtää kehon luonnollisia nälkäsignaaleja. Saatat syödä, koska olet levoton, väsynyt tai ärtynyt – et siksi, että olisit oikeasti nälkäinen. Tätä kutsutaan tunnesyömiseksi, ja se on hyvin tavallista.

Vinkki: Seuraa hetken aikaa, syötkö nälkään vai tunteeseen. Pelkkä huomioiminen voi auttaa muuttamaan tapaa.

LUE MYÖS: Oletko tunnesyöjä? Tunnista merkit ja löydä keinot hallita syömistä

Väsyneenä tekee mieli enemmän

Stressi vaikuttaa usein myös uneen. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen keho kaipaa nopeaa energiaa, mikä näkyy lisääntyneenä nälkänä ja mielitekoina. Tässä kohtaa herkkujen himo ei ole heikkoutta, vaan kehon viesti energiavajeesta.

Vinkki: Jos haluat syödä fiksummin, panosta ensin uneen. Hyvin levänneenä jaksat tehdä parempia valintoja.

LUE MYÖS: Tunnesyöminen on laihduttajan vihollinen – näin vältät sudenkuopat

Näin katkaiset stressisyömisen kierteen

Hyvä uutinen on, että stressiperäiseen syömiseen voi vaikuttaa – lempeästi ja käytännöllisesti:

Pysähdy hetkeksi ennen kuin syöt.

Kysy itseltäsi: “Olenko oikeasti nälkäinen vai kaipaanko jotain muuta?”

Luo tilalle uusi tapa.

Kun tekee mieli napata suklaa, kokeile ensin pientä kävelyä, hengitysharjoitusta tai lasillista vettä. Usein mieliteko menee ohi.

Syö säännöllisesti.

Säännölliset ateriat ehkäisevät nälkäkiukkuja ja auttavat hallitsemaan herkkuhimoja.

Ole itsellesi lempeä.

Jos herkuttelit, älä ruoski itseäsi. Mieti sen sijaan, mikä sai sinut tarttumaan herkkuun – ja mitä voisit tehdä ensi kerralla toisin.

LUE MYÖS: Stressi voi sabotoida painonpudotuksesi – näin tunnistat hälytysmerkit

Kyse ei ole kurista vaan ymmärryksestä

Stressisyöminen ei tee sinusta huonoa tai heikkoa. Se on kehon tapa selvitä – mutta ei aina toimivin. Kun opit tunnistamaan, mistä makeanhimo tai napostelu kumpuaa, voit tehdä pieniä muutoksia, jotka tuovat lisää tasapainoa ja hyvää oloa arkeen.

Kokeile seuraavaksi: Kun seuraavan kerran tekee mieli herkkua stressissä, pidä 5 minuutin tauko. Hengitä, liiku tai juo vettä – ja katso, mitä tapahtuu.

Lähteet: Medical News Today, Harvard Health Publishing