Kaikki liikunta polttaa rasvaa

Mikael Fogelholm, ETT, ravitsemustieteen professori

Lihas käyttää pääasiassa kahta energianlähdettä, rasvaa ja hiilihydraatteja. Sekä rasva että hiilihydraatit ovat lähes aina yhtä aikaa energianlähteenä, mutta niiden keskinäinen suhde voi vaihdella jopa huomattavasti. Ääritapauksissa käytön suhde voi olla 90/10 (siis esimerkiksi rasvoja 90 % ja hiilihydraatteja 10 %), mutta tavallisimmin eri energianlähteiden käyttö on lähempänä toisiaan (esim. 70/30).

Rasvan ja hiilihydraattien keskinäiseen suhteeseen vaikuttavat monet asiat:
• Perimä: jos on perinyt ns. hitaat solut, pystyy käyttämään enemmän rasvaa.
• Liikunnan kuormittavuus eli teho: rauhallisessa liikunnassa (syke 90—120 lyöntiä minuutissa) kuluu enemmän rasvaa ja kovavauhtisessa taas enemmän hiilihydraatteja (syke 130—170 lyöntiä minuutissa).
• Liikunnan kesto: mitä pidempään liikutaan, sen enemmän kuluu rasvoja.
• Liikuntaa edeltävän aterian vaikutus: jos moneen tuntiin ei ole syönyt hiilihydraattipitoisia aterioita, rasvan kulutus energiaksi suurenee.
• Kahvi: vähintään 3—4 kahvikuppia vapauttaa rasvahappoja ja lisää rasvan käyttöä (tosin tässä on suuriakin yksilöllisiä eroja).

Kannattaisiko siis aina liikkua hitaasti ja pitkään, ajoittaa liikkuminen aamuun ja lähteä kotoa syömättä mitään, mutta kolmen kahvikupillisen jälkeen? Onko tällainen ainoaa oikeaa rasvanpolttoliikuntaa? Entä jos lähtee lenkille pari tuntia aterian jälkeen, onko se hyödytöntä? Entä jos laihduttajan tekee mieli liikkua oikein reippaasti, esimerkiksi pelata sählyä? Ja onko ihan turhaa kerätä päivän liikunta kolmesta 15 minuutin pätkästä, jos saman tien voisi kävellä 45 minuuttia kerralla?

Jos laihtumiseemme vaikuttaisi ainoastaan ja vain liikunnan aikainen energiankulutus, kannattaisi toden totta liikkua aina aamulla syömättä. Silloin myös lyhyet liikuntatuokiot olisivat ihan turhia. Mutta totuus onkin toisenlainen ja loppujen lopuksi erittäin johdonmukainen: kun elimistö kuluttaa paljon hiilihydraatteja liikunnassa, varastot tyhjenevät, jolloin niitä on täytettävä hiilihydraateilla liikunnan jälkeen. Niinpä energia elämiseen otetaan rasvoista. Jos taas liikunnassa palaa rasvaa, säästyvät hiilihydraatit, joita voi sitten käyttää liikunnan jälkeen.

Kovan ja lyhyen ”hiilihydraattipolttolenkin” jälkeen siis käytetään enemmän rasvoja ja päinvastoin rauhallisen ja pitkän ”rasvanpolttolenkin” jälkeen hiilihydraatteja. Tästä seuraa, että tärkeintä ei ole vauhti, ajoitus tai liikunnan kesto, vaan fyysisen aktiivisuuden energiankulutuksen suuruus. Kannattaa siis liikkua sillä tavoin, että kokonaismäärä tulee mahdollisimman suureksi (kuitenkin muistaen liikunnan turvallisuuden).

Rauhallinen rasvanpolttoliikunta on tietenkin monelle miellyttävää ja siksi sitä voidaan suositella turvallisena ja helppona vaihtoehtona. Mutta jos tykkää vähän vauhdikkaammasta liikunnasta, niin antaa mennä vain – kyllä sekin on laihduttajalle hyödyllistä. Ja kun vielä muistaa, että liikkumalla monipuolisesti ja useilla eri tavoilla saa määrän helposti suuremmaksi, kannattaakin unohtaa koko ”rasvanpolttoliikunnan” käsite. Kaikki liikunta onkin rasvanpolttoa ja painonhallintaa!

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Hyvä ja paha hiilihydraatti?

    Keskustelu hiilihydraateista, niiden imeytymisestä ja lihavuudesta on vilkasta. Kaltaiseni ravitsemustieteen koulutuksen saaneen asiantuntijan neuvo on laittaa jäitä hattuun – terveyden kannalta turhia hiilihydraatteja on hyvä karsia, mutta silmittömään hiilihydraattipelkoon ei ole aihetta. Pulmallinen glykemiaindeksitaulukko Yksi...
  • Mikä dieetti laihduttaa parhaiten?

    Tähän kysymykseen on etsitty vastausta kauan. Dieettien etsimisen historia on värikäs: moni tohtori, kaupunki, ammattikunta ja ruoka-aineyhdistelmä ovat saaneet nimensä dieettien kansainväliseen kirjoon. Mielenkiintoinen on dieetti-sanan alkuperäkin. Dieetti tulee kreikan kielisestä sanasta 'dietia', joka tarkoittaa...
  • Aurinkoa, D-vitamiinia!

    D-vitamiini on monivaikutteinen hormoni. Sen tunnettu vaikutus on kalsiumin imeytymisen parantuminen ja osteoporoosin esto. Uusissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että D-vitamiini vaikuttaa monissa muissakin kudoksissa kuin luussa. D-vitamiini toimii suolessa, munuaisissa, sydämessä, mahalaukussa, haimassa, aivoissa,...

Lue lisää


Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest