Suolaa, suolaa enemmän suolaa

Ruokasuola koostuu natriumista (Na) ja kloridista (Cl). Natrium on ihmisille välttämätön ravintoaine, jota saadaan riittävästi, vaikkei ruokaan lisätäkään suolaa. Natriumin tarve on hyvin pieni, noin 1,5 grammaa vuorokaudessa. Tämän määrän saa yleensä maidon ja lihan sisältämästä luontaisesta natriumista, joten lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan.

Iän myötä makuaisti heikkenee ja monet lisäävät silloin suolan käyttöä. Suolaiseen makuun mieltyy helposti. Suolan vähentäminen kannattaa tehdä vähitellen. Yleensä makuaisti tottuu vähäsuolaiseen ruokaan muutamassa viikossa.

Mistä saamme suolaa?

Suurin osa suolasta tulee valmiista elintarvikkeista ja ruuista. Elintarvikkeiden suolapitoisuus ilmoitetaan yleensä pakkausmerkinnöissä. Joskus ilmoitetaan vain natriumin (Na) määrä. Suolan määrä saadaan silloin kertomalla natriumin määrä luvulla 2,5.

Suurimmat ruokasuolan lähteet ovat: makkarat ja muut lihavalmisteet (20 %), ruokaleipä (16 %), kotona ruoanvalmistuksessa käytetty suola (12 %), maitovalmisteet (11 %) ja kahvileipä (8 %).

Suolan käyttö kotiruuanvalmistuksessa on pienentynyt lähes puoleen 80-luvulta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että nykyään kotona valmistetaan vähemmän ruokaa kuin ennen.

Miksi ruokasuola on haitallista?

Runsas natriumin saanti kohottaa useimpien verenpainetta. Liiallinen suolan käyttö lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä myös verenpaineesta riippumatta. Lisäksi natrium lisää kalsiumin erittymistä virtsaan ja kasvattaa osteoporoosin riskiä ja mahdollisesti myös mahasyövän riskiä. Liiallinen ruokasuolan saanti sitoo kehoon nestettä ja lisää turvotusta.

Miten suolan saantia voi vähentää?

Valitse aina vähäsuolaisia elintarvikkeita. Tutki pakkausmerkintöjä ja tee valintoja. Pienetkin muutokset vaikuttavat. Kiinnitä huomiota erityisesti leikkeleiden, makkaroiden, juustojen, leipien ja valmisruokien kuten laatikoiden, keittojen ja kastikkeiden suolapitoisuuksiin.

Eräiden tuotteiden suolapitoisuuksia

Elintarvikkeille vähä- ja voimakassuolaisuuden rajat on määrätty elintarvikelainsäädännössä. Rajat vaihtelevat elintarvikeryhmittäin.

  • Leikkeleet: vähäsuolaisuus enintään 1,7 %, voimakassuolaisuus yli 2,2 %
  • Juustot: vähäsuolaisuus enintään 1,1 %, voimakassuolaisuus yli 1,4 %
  • Makkarat: vähäsuolaisuus enintään 1,5 %, voimakassuolaisuus yli 2,0 %
  • Ruokaleivät: vähäsuolaisuus enintään 0,8 %, voimakassuolaisuus yli 1,1 %
  • Näkkileivät ja hapakorput: vähäsuolaisuus enintään 1,1 %, voimakassuolaisuus yli 1,4 %
  • Aamiaismurot ja myslit: vähäsuolaisuus enintään 1,1 %, voimakassuolaisuus yli 1,4 %
  • Kalavalmisteet: vähäsuolaisuus enintään 1,5 %, voimakassuolaisuus yli 2,0 %
  • Valmisruoat ja valmiit aterianosat: vähäsuolaisuus enintään 0,9 %, voimakassuolaisuus yli 1,2 %
  • Napostelutuotteet: vähäsuolaisuus enintään 1,1 %, voimakassuolaisuus yli 1,4 %

Kotiruuanvalmistuksessa suolan vähentäminen on helppoa

  • Vähennä suolan käyttöä vähitellen, jotta makuaisti ehtii tottua
  • Peruselintarvikkeissa kuten kasviksissa, hedelmissä, maustamattomassa lihassa, kalassa ja kanassa, maitotaloustuotteissa, ryyneissä, jauhoissa, kasviöljyissä ei ole lankaan suolaa
  • Jos käytät ruuanvalmistukseen marinoituja lihoja, makkaroita, suola- tai säilykekalaa ei lisäsuolaa yleensä tarvita
  • Valmis- ja pussikastikkeissa, pata-aineksissa ja -keitoissa on valmiina aika paljon suolaa, älä lisää enää itse
  • Käytä suolattomia mausteseoksia. Monissa mausteseoksissa on paljon suolaa, mutta saatavana on myös suolattomia vaihtoehtoja.
  • Happamuus lisää suolan makua. Tomaattisose, happamat marjat, sitruuna ja viinietikka lisäävät ruuan happamuutta.
  • Jos käytät liemikuutioita ja fondeja, ei ruoka kaipaa enää muuta suolaa
  • Ruokaan saa makua ja näköä yrteillä, pippureilla ja kasviksilla
  • Älä lisää suolaa ruokaan maistamatta ensin

Anette Palssa

Anette Palssa, laillistettu ravitsemusterapeutti

Anette Palssa on laillistettu ravitsemusterapeutti ja monille suomalaisille mediasta tuttu kasvo. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja ravitsemuksesta ja toiminut asiantuntijana erilaisissa tehtävissä. Anette toimi Keventäjien ravitsemusasiantuntijana vuosina 2006-2015

  • Terveellinen ruokavalio on vastustuskyvyn perusta – näin syömällä taistelet flunssaa vastaan

    Tavallisen flunssan lisäksi myös influenssat kaatavat tällä hetkellä porukkaa petiin. Ravitsemusterapeutti Anette Palssan vinkeillä voit välttää sairastumisen. Käsien pesu lienee se yleisin ja helpoin keino, mutta useimmat miettivät myös, millaisella ruokavaliolla voisi vastustaa taudin aiheuttajaa....
  • Rasvaa vähän, mutta laadukkaasti

    Rasva puhuttaa paljon ja monet meistä tietävätkin jo, millaista rasvaa elimistö tarvitsee ja millainen rasva on terveellistä. Aika usein kuitenkin levite jätetään pois leivän päältä, kun halutaan keventää ruokavaliota. Tarvitsemme rasvaa energiantuotantoon, rasvaliukoisten vitamiinien turvaamiseksi...
  • Napostelusta tietoiseen syömiseen

    Napostelu, välipalastelu, näykkiminen, laiduntaminen, ohimennen syöminen, syöpöttely - millä nimellä halutaankaan kutsua ruokailua, jossa syödään monta kertaa ja yleensä pieniä määriä. Tämä on suunta, johon suomalaisten ruokailu on menossa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan noin 90...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest